Suomi nousi neljänneksi EU-maiden tasa-arvovertailussa

Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE julkaisi seitsemännen sukupuolten tasa-arvoa mittaavan indeksin 24.10.2022. Indeksillä mitataan tasa-arvoa kuudella eri osa-alueella: valta, tieto, työ, terveys, raha ja aika. Käytössä on yhteensä 31 indikaattoria. Lisäksi raportissa on mukana erityinen teema, joka tänä vuonna on hoivavastuiden jakautuminen koronapandemian aikana. 

Suurin osa nyt julkaistun indeksin tiedoista on vuodelta 2020.

Indeksin kokonaisluku EU:ssa on nyt 68,6, kun täydellistä tasa-arvoa kuvaava luku on 100. Nousua edellisestä mittauksesta on 0,6 pistettä ja 5,5 pistettä vuodesta 2010. Raportissa kiinnitetäänkin huomiota kehityksen hitauteen. Koronapandemia ja sen kielteiset tasa-arvovaikutukset uhkaavat kehitystä. Esimerkiksi koulutukseen ja työelämään osallistumisessa sekä terveydentilassa ja terveyspalveluihin pääsyssä ollaan menty taaksepäin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2010.

Korkeimmat pisteet EU:n yhteispisteissä ovat terveyden alueella (88,7) ja matalimmat vallan (57,2) ja tiedon (62,5) alueilla. Näistä taloudellisessa päätöksenteossa ja koulutuksen segregaatiossa pisteet ovat kaikkein matalimmat (52,1/54,1).

Eniten kokonaispisteet kuitenkin ovat nousseet vallan alueella. Edellisestä mittauksesta nousua on 2,2 pistettä ja vuodesta 2010 luku on noussut 15,3 pistettä. Erityisesti tilanne on parantunut taloudellisessa päätöksenteossa, joka nousi 3,3 pistettä edellisestä mittauksesta. Nousua on ollut erityisesti niissä maissa, joissa sukupuolikiintiöt ovat käytössä.

Tiedon alueen kokonaispisteet laskivat nyt toista kertaa peräkkäin, ja vuodesta 2010 nousua on vain 2,7 pistettä. Sukupuolen mukainen segregaatio koulutuksessa on merkittävä ongelma EU:ssa, eikä segregaation lieventämisessä ole edistytty. 

Suomen kokonaispisteet ovat 75,4 ollen hieman vajaa seitsemän pistettä yli EU:n keskiarvon. Nousua viime vuodesta on 0,1 pistettä. Vuodesta 2010 Suomen indeksiluku on noussut 2,3 pisteellä. Suomi kuuluu EIGEn luokituksessa ryhmään, jossa kansallinen pistemäärä on korkeampi kuin EU:n keskiarvo, mutta kehitys on EU:n keskiarvoa hitaampaa.
 
Suomen pisteet nousivat ainoastaan terveyden alueella, jonka tulos on nyt 92,6 pistettä. Nousua edelliseen mittaukseen on 3,1 pistettä. Rahan ja tiedon alueilla Suomen tulokset puolestaan laski-vat 0,4 pistettä. Rahan alueella laskun katsotaan johtuvan laskusta (-0,7) taloudellisen tilanteen tasa-arvossa. Tiedon alueella pisteitä laskee koulutuksen segregaatio, jossa Suomi on nyt sijalla 26. Muilta osin muutokset ovat Suomen osalta olleet pieniä.

Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Thomas Blomqvist pitää tuloksia odotettuina: ”Myönteistä on, että tasa-arvossa on menty kokonaisuutena eteenpäin, mutta vauhti saisi olla ripeämpi. Olemme tehneet tämän hallituskauden aikana monia tasa-arvoa edistäviä uudistuksia ja linjanneet tavoitteita pitkälle tulevaisuuteen, mutta niiden vaikutukset näkyvät vasta jonkin ajan kuluttua. Tärkeää on, että emme ota takapakkia ja jatkamme työtä tasa-arvon eteen.”

Kolmen kärjen muodostavat Ruotsi, Tanska ja edellisessä mittauksessa kolmanneksi noussut Alankomaat. Suomi nousi Ranskan ohi neljänneksi. Yhdeksän maata on yli 70 pisteen. Ainoastaan Ruotsi sai yli 80 pistettä. 

Suomen parantunut sijoitus johtuu myös Ranskan pisteiden laskusta. Kärkikolmikossa Alankomaat paransi eniten tulostaan, mutta sijoitus pysyi ennallaan. 

Tämän vuoden erityisteemassa tarkasteltiin hoivavastuun jakautumista pandemian aikana. Hoivavastuun jakautumista selvitettiin lastenhoidon, pitkäaikaishoidon, kotitöiden ja joustavien työjärjestelyjen muutosten valossa. Tiedot kerättiin kyselytutkimuksella EU:n jäsenvaltioissa kesä–heinäkuussa 2021. 

Suomen osalta todetaan naisilla olleen lastenhoitovelvoitteita paljon todennäköisemmin kuin miehillä. Vuonna 2021 naisista 42 prosenttia ja miehistä vain 13 prosenttia ilmoitti hoitavansa ja valvovansa 0–11-vuotiaita lapsia kokonaan tai enimmäkseen yksin. Pandemian aikana 38 prosenttia naisista ja 15 prosenttia miehistä hoiti 0–11-vuotiaita lapsiaan tai lastenlapsiaan yli neljä tuntia päivässä. Yhteiskunnalliseen ja harrastus- tai muuhun toimintaan vähintään kolme kertaa viikossa osallistui lastenhoitovelvoitteita hoitavista naisista pienempi osuus (76 %) kuin miehistä (85 %). Vuonna 2021 sekä naisista että miehistä vain vajaa kymmenen prosenttia päätti muuttaa työaikaansa hoitaakseen lapsia tai muita sukulaisia. Osuudet kuuluvat EU:n pienimpiin.

Naiset vastasivat enimmäkseen myös kotitöistä. Vuonna 2021 naisista 61 prosenttia ja miehistä 13 prosenttia ilmoitti tekevänsä kotitöitä kokonaan tai enimmäkseen yksin. Pandemian aikana 11 prosenttia naisista ja 6 prosenttia miehistä teki kotitöitä yli neljä tuntia päivässä. 

Vuonna 2021 Suomessa valtaosa naisista (85 %) ja miehistä (94 %) turvautui sukulaisiin, naapureihin tai ystäviin tarvitessaan apua pitkäaikaishoitoon liittyvissä velvoitteissa. Suuri osa naisista (73 %) ja miehistä (75 %) käytti kuitenkin myös sairaanhoitajien ja/tai terveydenhuollon avustajien apua hoivavelvoitteiden hoitamiseen. Osuudet ovat huomattavasti suuremmat kuin muissa EU-maissa. Vastaavasti 69 prosenttia naisista ja 74 prosenttia miehistä käytti kotisiivoojia ja apulaisia. Tällaista ulkopuolista tukea käyttävien naisten ja miesten osuudet kuuluvat jäsenvaltioiden suurimpiin. Naiset käyttävät yleisesti ottaen vähemmän ulkoista tukea kuin miehet.

Tasa-arvoindeksin avulla voidaan vertailla sukupuolten tasa-arvoa koskevia muutoksia EU-maiden välillä ja eri ajankohtina. Indeksi antaa tietoa sukupuolten tasa-arvoa koskevista haasteista ja myönteisestä kehityksestä myös päätöksenteon pohjaksi. Indeksi on julkaistu vuodesta 2013 lähtien. Vuodesta 2019 lähtien indeksi on julkaistu joka vuosi. Vuodesta 2019 alkaen jokaiseen raporttiin on myös valittu erityisteema.

Lähde: sosiaali- ja terveysministeriön tiedote.