Suomi on ahkerien ve­sis­tö­kun­nos­ta­jien maa – avustuksia jälleen tarjolla

Ympäristöministeriö on avustanut vesistökunnostuksia yli 800 kohteessa noin 23 miljoonalla eurolla vuosina 2019–2023. Laaja kunnostustoiminta on ollut mahdollista Vesiensuojelun tehostamisohjelman ansiosta. 

Hankkeiden toteuttamiseen on osallistunut noin 1 000 tahoa. Hanketoimijoista suurin osa on ollut alueellisia tai paikallisia järjestöjä, vesiensuojeluyhdistyksiä, osakaskuntia ja kalatalousalueita. Myös uusia kuntia ja alueellisia oppi- ja tutkimuslaitoksia on saatu mukaan vesiensuojelun verkostoihin, ja uusia suojeluyhdistyksiä perustettu. 

Vesistökunnostusten verkostotoiminnan tukeminen ja kehittäminen alueilla on mahdollistanut aiempaa useampien toimijoiden yhteistyön. Monilla alueilla on pystytty pitkäjänteisesti rakentamaan vaikuttavia, laajoja ja monitavoitteisia hankkeita.

Vesiensuojelun tehostamisohjelma on rahoittanut vesistöjen kunnostushankkeita, joissa suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia ja säilyttäviä toimia. Kunnostuksia tarvitaan sekä vesistöissä että niiden valuma-alueilla. Valuma-alue tarkoittaa aluetta, jossa kuormitusta syntyy ja jolta vesi lopulta valuu vesistöön. 

Kun vesien tilan parantaminen aloitetaan valuma-alueilta, voidaan kuormitusta ennaltaehkäistä ennen kuin se yltää vesistöihin. Silloin myös vesistöissä tehtävien kunnostustoimien mielekkyys ja vaikuttavuus kasvaa.

”Toivomme lisää erityisesti eri toimijoiden yhdessä valmistelemia hankkeita, joissa tarkastellaan sekä valuma-alueella että vesistöissä tarvittavia toimia samanaikaisesti”, ohjelmapäällikkö Antton Keto kertoo.

Kunnostustarve on ollut yleensä suurin järvissä ja merenrannoilla, joissa liiallinen kuormitus aiheuttaa rehevöitymistä, mataloitumista ja umpeenkasvua. Kuormitusta on hankkeissa vähennetty esimerkiksi rakentamalla ravinteita pidättäviä, eroosiota vähentäviä ja virtaamia ohjaavia rakenteita, kosteikkoja, pintavalutuskenttiä, pengerryksiä ja pohjapatoja. Vesistöissä on myös tehty perinteisiä sisäistä ravinnekuormitusta hillitseviä kunnostuksia, kuten niitetty vesikasveja, hoitokalastettu ja ilmastettu alusvettä.

Avustusta voi ja kannattaakin hakea myös kunnostusten suunnitteluun. Lisäksi verkostoituminen on tärkeää. Useiden toimijoiden välinen yhteistyö, kuten tiedon ja kokemusten vaihto ja osaamisen hyödyntäminen, lisää hankkeen vaikuttavuutta. Se myös vahvistaa alueen toimijoiden sitoutumista vesistöjen hoitoon ja parantaa hankkeiden mahdollisuuksia hankkia omarahoitusta. Toimijoiden kannattaa tehdä yhteistyötä vesistöjen kunnostamiseksi, koska vesien tilan parantaminen vaatii usein ponnisteluja koko valuma-alueella. 

Kunnostustoimilla varmistamme, että tulevatkin sukupolvet pääsevät nauttimaan viihtyisästä asuinympäristöstä sekä vesien virkistyskäytöstä. Monimuotoisilla vesiekosysteemeillä ja kalakannoilla on myös parhaat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen.
Hyväkuntoiset vesistöt vahvistavat koko seutukunnan elinvoimaa. Ne muun muassa tukevat kalataloutta, synnyttävät mahdollisuuksia matkailulle ja tekevät alueesta vetovoimaisen asukkaille ja yrittäjille.

Hankkeeseen voi ryhtyä esimerkiksi vesiensuojelu- tai vesienhoitoyhdistys, säätiö, kyläyhdistys, ympäristöjärjestö, neuvontajärjestö, vapaa-ajan kalastukseen liittyvä yhdistys, kunta tai kaupunki. 

Lisää tietoa avustuksen hakemisesta sivulla ym.fi/virtaavesienhoitoon. Sivulta löytyvät myös yhteystiedot ELY-keskuksiin, jotka antavat lisätietoa vesien tilasta ja toteutetuista hankkeista sekä neuvovat hankkeen suunnittelussa ja hankehakemuksen tekemisessä.

Lähde: ympäristöministeriön tiedote.