Suomi on Naton täysjäsen

Suomesta tuli Naton täysjäsen 4. huhtikuuta 2023.

Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa sekä Suomen että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Suomen vahva puolustus- ja kriisinsietokyky vahvistaa myös Natoa ja liittokunnan yhteistä puolustusta.

Puolustusliitto Naton jäsenyyden myötä Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja siten perustamissopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Naton jäsenenä Suomi on päättämässä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.

Suomen tavoitteena on, että myös Ruotsi on Naton jäsen mahdollisimman pian. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella nousee, mikä lisää alueen vakautta pitkällä tähtäimellä. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kaikki Pohjoismaat kuuluvat Natoon. Ne voivat edistää niille tärkeitä kysymyksiä yhdessä liittokunnan sisällä.

Pohjois-Atlantin liitto Nato on vuonna 1949 perustettu monenkeskinen puolustusliitto ja keskeinen transatlanttinen ja eurooppalainen turvallisuutta sekä vakautta edistävä toimija.

Natolla on 31 jäsenmaata, joista 22 kuuluu myös Euroopan unioniin.

Naton periaatteet on kirjattu Naton peruskirjaan, Pohjois-Atlantin sopimukseen, joka allekirjoitettiin vuonna 1949. Peruskirjassa on 14 artiklaa.

Pohjois-Atlantin sopimus suomeksi

Naton tehtävänä on taata jäsenmaidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Sen perustehtäviin kuuluvat yhteinen puolustus ja pelote, kriisihallinta sekä turvallisuutta edistävä yhteistyö muiden järjestöjen ja valtioiden kanssa.

Naton peruskirjan viidennen artiklan mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia kohtaan. Nato ylläpitää kykyä vastata jäsenmaiden keskinäisen avunannon velvoitteesta. Tämä muodostaa ennaltaehkäisevän kynnyksen sotilaalliselle voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle liittokuntaa vastaan. 

Jokainen jäsenmaa on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, myös sotilaallisesti. Yhteisen puolustuksen lisäksi Naton perustehtäviin kuuluvat kriisinhallintaoperaatiot sekä laajan kumppanuusverkoston ylläpitäminen. 

Naton yhteinen puolustus perustuu yhteiseen sotilaalliseen komentorakenteeseen, puolustussuunnitteluun, operatiiviseen suunnitteluun ja harjoituksiin. Nämä järjestelyt varmistavat, että Nato kykenee puolustamaan jäsenmaitaan tarpeen vaatiessa. Naton sotilaallinen rakenne on jäsenmaiden antaman poliittisen ohjauksen alainen. 

Lähde: valtioneuvoston tiedote