Suomi tavoittelee jatkokautta Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n neuvostossa
Suomi on Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n neuvoston jäsen vuosina 2024–2025. IMO:ssa ratkotaan meriliikenteen turvallisuudelle, kestävyydelle ja teknologisille ratkaisuille keskeisiä kysymyksiä, ja siksi Suomi tavoittelee jatkokautta vuosille 2026–2027.
- Haemme jatkokautta neuvostossa, jotta voimme tulevaisuudessakin vaikuttaa merenkululle keskeisiin kysymyksiin. Esimerkiksi alan osaamistarpeet, digitaaliset ratkaisut ja kestävä merenkulku tuovat niin haasteita kuin mahdollisuuksiakin. Näissä aiheissa Suomella on paljon annettavaa, sanoo kansliapäällikkö Minna Kivimäki.
Suomi haluaa jatkaa työtä Kansainvälisen merenkulkujärjestön tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja moniäänisyyden edistämiseksi. Jos Suomi valitaan uudelleen neuvoston jäseneksi, Suomi haluaa tuoda esiin erityisesti merenkulkualan koulutuksen ammattilaisten ja seuraavan sukupolven merenkulkijoiden ääntä.
Merenkulku on Suomen taloudelle ja kaikille suomalaisille tärkeää, sillä yli 90 prosenttia Suomen tavaratuonnista ja -viennistä kulkee laivoilla.
IMO kehittää merenkulun sääntelyä
IMO:lla (International Maritime Organization) on keskeinen rooli merenkulun kansainvälisten sääntöjen kehittämisessä. Vaaleilla valituista yhteensä 40 jäsenmaasta koostuva neuvosto ohjaa kokonaisvaltaisesti järjestön työtä yleiskokousten välisenä aikana. Neuvoston uudet jäsenmaat valitaan joulukuussa 2025.
IMO:ssa on 176 jäsenmaata. Suomi on ollut järjestön jäsen vuodesta 1959.
Lähde: liikenne- ja viestintäministeriön tiedote.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ajankohtaiset
Juridiikan ajankohtaiset on sisältöpalvelu juridiikan asiantuntijoille. Palvelu kokoaa yhteen kiinnostavimmat aiheet ja ilmiöt eri oikeudenaloilta: julkaisemme uutisia, artikkeleita, oikeustapauskommentteja, säädös- ja tapauskoosteita sekä Juridiikkaa lyhyesti -kirjoituksia ja -videosisältöjä. Tilaamalla palvelun uutiskirjeen saat uusimmat sisällöt sähköpostiisi joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Suomi saa 50 miljoonaa euroa lisärahoitusta itärajan valvonnan vahvistamiseen
Suomen aikuisväestö PIAAC-tutkimuksen kärkimaa