Suuri Juristikysely: Oikikseen pääsy on vaikeaa, mutta moni onnistuu ensimmäisellä kerralla

Suuressa Juristikyselyssä kysyttiin juristeilta, kuinka monta kertaa he hakivat oikeustieteelliseen. Vastausten perusteella harva pääsee oikikseen heittämällä, mutta ensimmäisellä yrittämällä onnistuu moni.

Lähes puolet (44 %) kyselyyn vastanneista pääsi oikeustieteelliseen ensimmäisellä hakukerrallaan. Toisella kerralla sisään päässeitä oli 41 prosenttia, ja kolmannen hakukerran jälkeen ovet avautuivat joka kymmenennelle (11,2 %) kyselyn vastaajista. Vastaajista kolme prosenttia tuli valituksi neljännellä hakukerrallaan, sinnikkäimmät pääsivät kouluun kuudennella kerralla (1 %).

Tulos ei yllättänyt kokeneita valintakokeiden asiantuntijoita.

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Jussi Tapani pitää hakukertojen jakaumaa varsin odotettuna. ”Yliopistojen valintamenettelyjä on kehitetty vuosien mittaan siten, että ensikertalaisilla on realistiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Olisin huolestunut, jos suurin osa ei pääsisi sisälle ensimmäisellä tai toisella hakukerralla. Tiedekunnan näkökulmasta on järkevää, että valintamenettely antaa motivoituneille ja alasta kiinnostuneille hakijoille mahdollisuuden päästä sisälle mahdollisimman tehokkaasti.”

Legis Pääsykoevalmennuksen perustaja ja opettaja Ilkka Lahti toteaa myös kyselyn tuloksen vastaavan hänen näkemystään valmennuskurssien kautta pyrkineiden hakukertojen määrästä. ”Moni pääsee sisään ensimmäisellä kerralla, vaikka se on vaikeaa ja he ovat tilastollisesti vähemmistö”.

Lahti pitää kuitenkin yhteiskunnan ja hakijan kannalta ongelmallisena sitä, että iso osa hakijoista on joutunut pitämään välivuoden. ”Yliopiston ja lukion välissä on liian suuri kuilu, jota valmennuskurssit paikkaavat. Oikeustieteellisen valintakoe eroaa ylioppilaskokeen tehtävistä, ja lukiossa juridiikan opiskelu ylipäänsä on vähäistä. Monelle ensimmäistä kertaa hakevalle myös tulee yllätyksenä, kuinka hyvin pääsykokeissa pitää asiat osata. Lisäksi toista tai useampaa kertaa hakeva osaa paremmin suunnitella ja mitoittaa tarpeeksi tehokkaan valmistautumisohjelman pääsykokeisiin.”

Lahti pohtii syitä siihen, miksei useampi hakija pääse ensiyrittämällä oikeustieteelliseen: ”Lukion tulisi valmentaa abiturientti siihen, mitä yliopisto edellyttää. Lukion lakitietoa voisi laajentaa merkittävästi nykyisestä ja ylioppilaskokeessa voisi jopa olla oikeustieteellisen valintakoetta vastaavat tehtävätyypit. Tällöin ylioppilaskoe voisi toimia jo valintakokeena. Merkitystä on myös sillä, miten hyvin valintakoekirjat on kirjoitettu ensikertalaisen näkökulmasta.”

Pykälä ry:n valmennuskurssien vastaavan kurssipäällikön Antti Silvolahden mukaan kyselyn tulos vastaa perinteistä käsitystä siitä, että valtaosa oikeustieteelliseen pyrkivistä hakee tiedekuntaan useamman kerran ennen sisäänpääsyä.

”Isona trendinä on viime vuosina ollut kuitenkin se, että ensikertalaisten hakijoiden sisäänpääsymäärä kasvaa, mikä näkyy myös kyselyn tuloksissa. Tähän trendiin on mahdollisesti ollut osaltaan hieman vaikuttamassa yliopistojen ensikertalaiskiintiöt, mutta erityisesti yleinen ilmapiiri siitä, että yhdelläkin hakukerralla voi päästä sisään. Jatkossa on mielenkiintoista seurata, miten vuoden 2019 pilotti 20 prosentin hakijoista hyväksymisestä todistusvalinnalla vaikuttaa jakaumaan.”

Juristikirjeen Suuri Juristikysely toteutettiin kesä-lokakuussa 2017. Kyselyyn vastasi yli 400 juristia. 62 prosenttia vastaajista oli naisia ja kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 45 vuotta. Kiitos kaikille vastanneille. Käymme tulevissa Juristikirjeissä läpi kyselyn tuloksia, pysy kuulolla!