Suuri valiokunta päätti eduskunnan kannan neuvotteluihin korruption torjunnan direktiivistä

Suuri valiokunta pitää ehdotuksen tavoitetta korruption torjunnan vahvistamisesta koko Euroopan unionin alueella tärkeänä ja kannatettavana. Korruptiorikokset voivat olla luonteeltaan ja vaikutuksiltaan rajat ylittäviä.

Ehdotus laajentaisi virkamiehen käsitettä Suomessa ja siihen sisältyvä korkean tason virkamiehen määritelmä kattaisi myös valtionpäämiehen, ministerit ja kansanedustajat. Ministerit ja kansanedustajat eivät nykyisin ole Suomessa virkamiesasemassa.

Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että virkamiehille myönnetyt erioikeudet tai immuniteetti direktiivissä tarkoitettujen rikosten tutkinnassa ja syytteeseenpanossa voidaan poistaa laissa etukäteen vahvistetulla objektiivisella, puolueettomalla, tehokkaalla ja läpinäkyvällä prosessilla. 

Eduskunnan perustuslakivaliokunta pitää ehdotusta ongelmallisena mm. voimassa olevaa tasavallan presidentin rikosoikeudellista vastuuta koskevan perustuslain sääntelyn kannalta. Suomen perustuslaki ei mahdollista presidentin asettamista rikosoikeudelliseen vastuuseen presidentin toimessa tehdystä korruptiorikoksesta, mitä direktiiviehdotus perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan edellyttäisi.

Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että jatkoneuvotteluissa selvitetään epäselviä ja tulkinnanvaraisia kysymyksiä liittyen virkamiehen ja erityisesti korkean tason virkamiehen määritelmään ja siihen, miten eri säännökset heihin soveltuisivat.

Suuri valiokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan näkemykseen siitä, että neuvotteluissa on huolehdittava siitä, ettei direktiivi sisällä sääntelyä, joka on ristiriidassa perustuslain kanssa. Yksittäisen direktiivin kansallisen täytäntöönpanon seurauksena ei tulisi joutua ryhtyä muuttamaan perustuslaissa omaksuttuja perustavaa laatua olevia ratkaisuita. Direktiiviehdotusta tulee kehittää ongelmallisiksi arvioiduissa sääntelykokonaisuuksissa riittävästi kansallista liikkumavaraa sallivaksi.

Direktiiviehdotus sisältää useita kriminalisointivelvoitteita ja sillä säädettäisiin kriminalisoitaviksi myös vaikutusvallan kauppaaminen ja korruptiorikoksella rikastuminen. Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että neuvotteluissa on huolehdittava rangaistavaksi säädettävien tekojen määrittelemisestä rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen edellyttämällä täsmällisyydellä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muotoilut vaikuttaisivat neuvotteluissa olevan muuttumassa Suomen tavoitteiden kannalta oikeaan suuntaan.

Rikosten seuraamusten osalta suuri valiokunta pitää perusteltuna valtioneuvoston kantaa, jonka mukaan neuvotteluissa tulee pyrkiä siihen, että rangaistukset ovat rikosoikeudellisen suhteellisuusperiaatteen mukaiset. Suuren valiokunnan saaman selvityksen perusteella neuvottelut olisivat etenemässä maksimirangaistusten tason osalta Suomen tavoitteiden kannalta oikeaan suuntaan.

Ehdotuksessa säädettäisiin myös lisäseuraamuksista, joita toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava määrätä korruptiorikoksesta tuomituille henkilöille. Lisäseuraamuksina mainitaan mm. erottaminen, pidättäminen tai siirto julkisesta tehtävästä. Suuri valiokunta kiinnittää huomiota perustuslakivaliokunnan lausuntoon, jossa pidetään tällaisia lisäseuraamuksia tasavallan presidentin, valtioneuvoston jäsenten ja kansanedustajien osalta perustuslain kannalta ongelmallisina.

Myös vaalikelpoisuuden menettäminen lisäseuraamuksena on perustuslakivaliokunnan mukaan ongelmallinen demokratiaperiaatteen kannalta keskeisen vaalikelpoisuutta koskevan perustuslain säännöksen kannalta. Suuren valiokunnan saaman selvityksen perusteella neuvottelut tältä osin olisivat etenemässä Suomen tavoitteiden kannalta oikeaan suuntaan.

Suuren valiokunnan lausuntoon sekä perustuslakivaliokunnan, lakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan yksityiskohtaisiin lausuntoihin voi tutustua asian U 48/2023 käsittelytietosivulla.

Suuri valiokunta sai kokouksessaan myös ministereiden selvitykset EU:n neuvoston tulevista kokouksista, jotka pidetään oikeus- ja sisäasioiden, liikenne- ja televiestintäasioiden, talous- ja rahoitusasioiden sekä kilpailukykyasioiden kokoonpanoissa.

Valiokunnan jäsenet keskustelivat ministereiden kanssa mm. Suomen itärajan tilanteen heijastumista EU-tasolla, ajokorttidirektiivistä käytävistä neuvotteluista sekä finanssipolitiikan sääntöjen uudistamisen etenemisestä.

Lähde: eduskunnan tiedote.