Suurten konsernien vä­him­mäis­ve­ros­ta annettava laki voimaan vuoden 2024 alussa

Esityksen taustalla on talousjärjestö OECD:ssä käynnistetty kansainvälisen tuloverotuksen uudistamishanke, joka pyrkii estämään tuloveropohjan murenemista ja voittojen siirtoon liittyviä ongelmia sekä vähentämään valtioiden välistä verokilpailua.

Tavoitteena on, että kaikkia konserneja verotettaisiin vähintään minimitason mukaisesti eli 15 prosenttia riippumatta siitä, missä valtioissa toimintaa harjoitetaan. Mikäli tosiasiallinen verotaso jäisi alle tämän, uudella sääntelyllä toteutettaisiin verotus 15 prosentin tasoon asti.

"Esitetty lainsäädäntö pohjautuu OECD:n sääntelyyn, jonka tavoitteena on, että suuryrityksiä verotettaisiin vähintään 15 prosentin minimitason mukaisesti riippumatta siitä, missä valtioissa toimintaa harjoitetaan. Näin asetetaan yhteiset rajat valtioiden väliselle liialliselle verokilpailulle ja luodaan yrityksille reilu kilpailutilanne niiden sijaintipaikasta riippumatta", valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa. 

EU:n neuvosto hyväksyi direktiivin maailmanlaajuisesta minimiverosta 15.12.2022. EU-direktiivi pannaan täytäntöön säätämällä direktiivissä tarkoitetusta konsernien minimiverotuksesta erillisessä kansallisessa laissa. Minimiverotus toteutettaisiin kahden erillisen verotussäännön avulla, mutta tosiasiallinen verotaso määritettäisiin samalla tavalla molempia sääntöjä varten.

Pääasiallisesti sovellettava sääntö olisi niin sanottu tuloksilukemissääntö, jota sovellettaisiin lähtökohtaisesti konsernin ylimmän emoyksikön sijaintivaltiossa. Tuloksilukemissääntö olisi konserninsisäisiin omistussuhteisiin perustuva verotuksen kohdistamissääntö. Säännön mukaan konsernin ylimmän emon tulisi maksaa täydennysveroa, jos suoraan tai välillisesti omistetun konserniyksikön efektiivinen eli tosiasiallinen verotaso alittaa sovitun minimitason. Toissijainen verotason laskentaan käytettävä sääntö olisi aliverotettujen voittojen sääntö. Molemmat menetelmät ehdotetaan otettaviksi käyttöön saman aikaisesti.

Suomessa otettaisiin käyttöön myös direktiivin mahdollistama kotimainen täydennysvero. Kotimainen täydennysvero laskettaisiin pääosin samalla tavalla kuin tuloksilukemissäännön kautta maksuun pantavat verot. Kotimainen täydennysvero kohdistuisi samoihin konserneihin kuin edellä mainitut verotussäännöt. Verokannaksi ehdotetaan samaa 15 prosenttia. 

Suomessa arvioidaan olevan noin 50–60 suurten monikansallisten konsernien ylintä emoyhtiötä. Lisäksi Suomessa arvioidaan olevan 10–20 täysin kotimaisia suurta konserneja. Yhteensä Suomessa arvioidaan olevan noin 2 800 lain piiriin tulevaa konserniyhtiötä. Ehdotettu järjestelmä on laaja kokonaisuus, ja sen käyttöönotto edellyttää konserneilta mittavia alkuvaiheen selvityksiä ja uusien raportointijärjestelmien rakentamista.

Kaikkien EU-maiden on saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran 31.12.2023 ja sen jälkeen alkaviin tilikausiin.

Lisätietoja:

Lähde: valtiovarainministeriön tiedote.