Teknologian hyödyntämistä ja teknisen hiilensidonnan ratkaisuja tarvitaan EU:n vuoden 2040 il­mas­to­ta­voit­teen saavuttamiseksi

Komission 2040-tiedonannossa korostetaan, että päästövähennyksiä tarvitaan kaikilla sektoreilla ja että lisäinvestointeja tarvitaan tukemaan teknologioiden kehittymistä.

”Komission tiedonannoissa on tunnistettavissa monia Suomen ennakkovaikuttamisen painopisteitä. Suomelle on tärkeää huomioida puhtaiden ratkaisujen teknologianeutraalius ja kustannustehokkuus sekä teknisen hiilensidonnan kehittäminen. On hienoa, että ydinvoima sekä bioperäisen hiilidioksidin talteenotto ja käyttö nähdään ilmastopolitiikan keinovalikoimassa EU-tasollakin”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen toteaa.

EU-komissio suosittaa EU:lle 90 prosentin nettopäästövähennystavoitetta vuodelle 2040. Tavoite kattaisi sekä kasvihuonekaasupäästöt että niiden poistumat. Poistumiin lasketaan luonnolliset ja jatkossa myös tekniset nielut. Kaikkien toimialojen tulisi vähentää kustannustehokkaasti ja voimakkaasti päästöjä vuoteen 2040 mennessä. Eduskunnan syksyllä käsittelemän Suomen kannan mukaan EU:n 2040-ilmastotavoitteen tason tulee olla linjassa ja siten johdonmukaisesti ja uskottavasti tukea EU-tason ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä ja perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon.

“Suomi kannattaa johdonmukaista EU:n ilmastopolitiikkaa, jolla rakennamme EU:n kilpailukykyä ja joka luo elinkeinoelämälle varmuutta ja ennakoitavuutta investoida tulevaisuuden puhtaisiin ratkaisuihin. 2040-ilmastotavoitteen toimeenpanossa pääpainon tulee pysyä päästövähennyksissä ja jättää jäsenmaille riittävästi liikkumatilaa tavoitteiden saavuttamiseksi”, ministeri Mykkänen sanoo.

Tiedonanto edellyttää, että kaikki toimialat vähentävät päästöjään voimakkaasti ja kustannustehokkaasti. Energiasektori on keskeisin näistä sektoreista. Tiedonanto painottaa päästövähennysten ensisijaisuutta.

Komissio katsoo, että kaikkia vähähiiliratkaisuja tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Se listaa ratkaisujen joukkoon muun muassa hiilidioksidin talteenoton, varastoinnin ja hyödyntämisen (CCS ja CCU) teknologiat. Komissio tunnistaa entistä selkeämmin myös ydinenergian roolin osana puhtaita ratkaisuja uusiutuvien rinnalla. Tiedonannossa nostetaan esille myös SMR-laitosten kehitystyö.

Komission mukaan uusiutuva energia ja ydinenergia kattavat 90 prosenttia EU:n sähkönkulutuksesta vuoteen 2040 mennessä. Sähköverkkoon ja sähkön varastointiin tarvitaan kuitenkin huomattavia investointeja. Muissa toimissa mukana ovat muun muassa fossiilisista polttoaineista luopuminen ja energiatehokkuus. Suomen näkökulmasta jatkotyössä tulisi muistaa, että kulutuksen rajoittamisen sijaan energiatehokkuustavoitteiden tulisi palvella päästöjen vähentämistä ja ottaa huomioon kattavasti puhtaaseen siirtymään tarvittavat teknologiat, mukaan lukien vedyn käyttöön perustuvat.

Komissio painottaa päästökaupan roolia hiilen hinnan asettajana ja pitkän aikavälin ennustettavuuden tuojana. Päästökaupalla on tärkeä merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, sillä se mahdollistaa päästöjen vähentämisen mahdollisimman kustannustehokkaasti ja ennakoitavasti koko EU:n alueella. 

Sähköistyminen, tuotantoprosessien kehittäminen, vähähiiliset polttoaineet ja prosessipäästöjen talteenotto voivat vauhdittaa teollisuutta merkittäviin CO2-päästövähennyksiin.

Komissio julkaisi myös teollisen hiilenhallinnan tiedonannon. Komission vaikutusarvion mukaan EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi hiilidioksidia tulisi ottaa vuosittain talteen 50 miljoonaa tonnia vuonna 2030 ja vuoteen 2050 mennessä 450 miljoonaa tonnia vuodessa.

Hiilen talteenotto, varastointi ja hyödyntäminen (CCUS) on teknologia, jolla vähennetään ilmakehään päätyvien hiilidioksidipäästöjen määrää. Hiilen talteenotossa hiilidioksidi eristetään teollisuusprosessien tai energiantuotannon päästövirroista ennen kuin se pääsee ilmakehään.

Hyödyntämisessä bioperäinen tai ilmasta suoraan kaapattu hiilidioksidi muunnetaan hyödyllisiksi tuotteiksi tai polttoaineiksi. Sitä voisi käyttää myös kemiallisissa prosesseissa, kuten muovien, lannoitteiden tai synteettisten polttoaineiden valmistuksessa, tai sitoa se rakennusmateriaaleihin.

”Suomessa on merkittävä osa Euroopan biogeenisestä hiilidioksidista, joka voidaan tulpata tehtaiden piipuista. Näin talteen otetulle hiilidioksidille saadaan luotua myös pidemmälle meneviä arvoketjuja korvaamaan fossiilista hiiltä raaka-aineena", ministeri Mykkänen hahmottaa.

Komission näkemys on, että eurooppalainen hiiliarvoketju muodostuu vaiheittain. Vuoteen 2030 mennessä varmistetaan riittävä varastointikapasiteetti, tarvittava kuljetusinfrastruktuuri ja selkeät puitteet varastoihin pääsylle. Komissio pitää tärkeänä, ettei geologisiin varastoihin pääsystä muodostu pullonkaulaa CO2-talteenottohankkeiden etenemiselle. Komission on tarkoitus pyrkiä kartoittamaan potentiaalisia geologisia varastoja EU-alueella ja valmistella ohjeistuksia varastojen luvitukseen.

Lähde ja lisätietoja: ympäristöministeriön tiedote.