Tekoäly ja muo­toi­lua­jat­te­lu tarjoavat mahdollisuuden ajatella ja toimia uudella tavoin

Miten oikeusteknologia ja muotoiluajattelu voisivat yhdessä mullistaa juridiset palvelut ja tuoda ne aidosti lähemmäksi asiakkaidemme tarpeita? Alamme on keskellä perustavanlaatuista murrosta. Juridisten palveluiden tulisi olla yhä tehokkaampia, mutta samalla myös helposti lähestyttäviä ja käyttäjäkeskeisiä. Yhä edistyneemmät teknologiat ja käyttäjäkeskeinen muotoilu haastavat vanhat toimintatapamme ja tarjoavat mahdollisuuksia, joita emme aiemmin osanneet edes kuvitella. Nykyään juristin työ ei ole enää vain lakien tulkintaa tai sopimusten laatimista; se on myös käyttäjäkokemusten suunnittelua palvelujemme asiakkaille, prosessien yksinkertaistamista ja tiedon tekemistä saavutettavaksi suuremmalle yleisölle.

Oikeusteknologian kenttää hallitsevat tällä hetkellä tekoälypohjaiset työkalut, jotka analysoivat oikeuslähteitä, tarkastavat ja luonnostelevat sopimuksia, toimivat sparrailukumppanina ja automatisoivat rutiininomaisia tehtäviä. Samaan aikaan muotoiluajattelu auttaa kehittämään juridisia palveluita ja tuotteita, jotka eivät vain täytä juridisen substanssin vaatimuksia, vaan myös asettavat juridiikan loppukäyttäjän keskiöön. Tässä tekoäly voi puolestaan toimia mainiona tukena juristille käyttäjälähtöisyyden ja juridiikan välisen kuilun umpeen kuromisessa. Tekoäly ja muotoiluajattelu tuottavatkin yhdessä radikaalin muutoksen ja uudistavat koko toimialamme.

Generatiivinen tekoäly muuttaa perinpohjaisesti tapoja, joilla juristeina olemme vuorovaikutuksessa tuottamiemme palveluiden kanssa. Työkalut virtaviivaistavat ja nopeuttavat prosesseja, vähentävät inhimillisen virheen riskiä ja vapauttavat aikaa luovempaan ja strategisempaan työhön. Kuvitellaan juristin arkipäivä, jossa tekoäly suodattaa olennaisen tiedon kymmenien asiakirjojen seasta sekunneissa ja analysoi satojen sopimusten riskit hetkessä. Työkalut hoitavat rutiinitehtävät, kuten sähköpostien luonnostelun ja informaation suodattamisen sekä järjestelyn, ja juristi puolestaan keskittyy ihmisten kohtaamiseen sekä syvällisempään ja luovempaan ajatustyöskentelyyn. Tämä on jo totta monille alan ammattilaisille, ja kehityssuunnan vaikutukset kasvavat jatkuvasti.

Teknologia ei kuitenkaan yksin riitä. Ilman käyttäjäkeskeistä muotoilua palvelumme voivat jäädä etäisiksi ja kankeiksi sekä vaikeasti ymmärrettäviksi ja luotaantyöntäviksi. Muotoiluajattelu tuo juridisiin palveluihin inhimillisen näkökulman ja käyttäjälähtöisen viestinnän, jolloin vastaamme asiakkaidemme todellisiin tarpeisiin. Generatiivinen tekoäly pystyy sujuvasti ja vaivattomasti yksinkertaistamaan juridista kieltä ja tekemään asiakirjoista ymmärrettävämpiä, kun vain määritämme sille selkeän kohdeyleisön. Se vähentää tarpeetonta juridista jargonia sekä toisteisuutta, tuoden keskeiset asiat selkeästi esiin, säästäen lukijan kognitiivista kapasiteettia sekä maksimoiden informaation sisäistämisen. Tämä virtaviivaistaminen auttaa tekemään palveluistamme ja tuotteistamme käyttäjäystävällisempiä ja helpommin lähestyttäviä, kuitenkin säilyttäen juridisen substanssin merkityksen.

Monimutkaiset termit, pitkät asiakirjat ja kankeat prosessit vieraannuttavat asiakkaita. Tekoälypohjaisten työkalujen avulla voimme nyt yhä helpommin muovata viestintäämme eri yleisöille sopivaksi. Tekoäly tunnistaa käyttäjien kipupisteet ja auttaa luomaan ratkaisuja, jotka parantavat tiedon saavutettavuutta. Tämä ei siis ole pelkkää tehokkuutta, vaan asettaa loppukäyttäjän kaiken keskiöön tavalla, joka puolestaan syventää luottamusta asiakassuhteessa. Kuvitellaan palvelu, jossa asiakas ymmärtää sopimuksensa ydinkohdat tai saamansa tuomion ratkaisun muutamassa minuutissa ilman jatkuvaa tulkkausta – ja juristikin käytti muotoiluun vain alle vartin. Näin voimme saumattomammin toimia sillanrakentajina monimutkaisen oikeusjärjestelmän ja asiakkaidemme välillä.

Vaikka tekoäly hoitaa yhä useampia rutiinitehtäviä, ihmisten välinen vuorovaikutus säilyy korvaamattomana. Luottamus ja empatia ovat juridisen työn ytimessä, ja niiden merkitys vain korostuu teknologian rinnalla. Perinteisesti juridinen työ on keskittynyt taustaprosesseihin, kuten asiakirjojen laatimiseen ja lakien tulkintaan. Muotoiluajattelu siirtää huomion myös siihen, miten asiakas kokee palvelut kokonaisuutena. Onko tieto selkeää? Onko palvelu helposti lähestyttävä? Kun näihin kysymyksiin vastataan, syntyy palveluita, jotka todella toimivat ja tuntuvat asiakkaille hyödyllisiltä. Tämä lähestymistapa mahdollistaa juristin työnkuvan dynaamisemman ja luovemman ulottuvuuden.

Itsereflektio antaa meille mahdollisuuden arvioida omaa toimintaamme ja huomata, missä on tilaa kasvulle. Miksi teen asiat näin? Mitä voisin tehdä toisin? Tällaiset kysymykset voivat avata ovia uusiin toimintatapoihin ja edistää jatkuvaa kehitystä. Maailman muuttuessa on tärkeää, että juristeina pystymme mukautumaan ja omaksumaan uutta, kuitenkin tasapainossa kriittisen ajattelun kanssa. Avoimuus ja uusiutumiskyky auttavat hallitsemaan epävarmuutta ja keskittymään siihen, mikä vie eteenpäin. Tämä mahdollistaa luovan ajattelun ja innovaatioiden hyödyntämisen täysimääräisesti. Muutos on jo käynnissä, mutta sen onnistuminen vaatii rohkeutta ja yhteistyötä.

Mia Ihamuotila rakentaa elämäänsä tasapainoa yhdistämällä kaksi toisiaan täydentävää ulottuvuutta: pysähtymisen ja liikkeen. Hän löytää rauhaa tietoisuusharjoituksista, kirjoittamisesta, lukemisesta, piirtämisestä ja luonnon läheisyydestä. Toisaalta hän kanavoi korkeaa energiatasoaan vauhdikkaisiin vesiurheilulajeihin, vuorikiipeilyyn, lumilautailuun, tanssiin ja kamppailulajeihin. Näin Mia vaalii kokonaisvaltaista hyvinvointiaan, mikä tukee hänen kykyään kohdata juristin työssä vaadittavat haasteet ratkaisukeskeisesti, inhimillisesti, ketterästi ja ennen kaikkea, uudella tavalla ajatellen.

Pinnalla-sarjassa aiemmin:
Tuuli Timonen | Oikeusprosessit myllertävät yritysten toimintaa – riitojen välttäminen ja hallinnointi onkin tärkeä osa rii­dan­rat­kai­si­jan työtä
Sonja Heiskala | Teknologia-alan sääntelytahdin kiihtymiseen tulee varautua