”Tekoälyn käyttötapojen ylätason ymmärrys on ehdotonta”

Neste Oyj:n legal operations specialist Piia Madissoo tunnistaa itsessään kombinaation, jossa yhdistyy juridista osaamista ja innovaatiohenkeä. Hän kuvaakin tekemistään lempilauseellaan: ”tuli pari muuttujaa”.

”Olen unelmatyössäni. Olen päässyt kokoamaan lakitoimintojemme käytännöt yhteen ja selkeämmin dokumentoiduksi. Tällä hetkellä en varsinaisesti harjoita juristin ammattia työssäni. Sen sijaan lähiaikoina tulen esittelemään talon sisällä taas yhdelle tiimillemme, miten he voivat hyödyntää käytössä olevia tekoälytyökalujamme tehokkaammin”, Madissoo kertoo. ”Käytän itse tekoälyä varsinkin ideoinnissa ja tekstisisältöjen luonnissa. Sitä varten olen määritellyt tekoälychat-työkalulle version itsestäni, joka osaa kaiken, mitä voin kuvitella työssäni tarvittavan. ”Legal operations -osaajani” tietää esimerkiksi tietyt teoreettiset viitekehykset, joita työssäni sovellan. Tämä helpottaa varsinkin ensimmäisen kynnyksen ylittämisessä, kun työn aloittaminen tuntuu vaikealta.”

Tekoälyä hyödyntävää työkalua ei Madissoon mukaan kannata kuitenkaan ostaa vain hankkimisen ilosta. Hän kehottaakin kartoittamaan, millainen työkalu on juuri omaan organisaatioon sopiva. Esimerkiksi Nesteellä on selkeät ohjeet tekoälytyökalujen käytölle; mitä saa käyttää ja mitä ei. Ison organisaation etuna Madissoo pitää sitä, että Nesteellä on voitu hankkia lisenssit työkaluun, johon syötettyjä tietoja ei käytetä kielimallin kouluttamiseen. Tämä suojelee yrityksen tietoja ja tietotaitoa.

”Uuteen työkaluun tutustuminen on usein helpointa konkreettisten esimerkkien kautta, silloin se ei tunnu niin etäiseltä ja asiaan tarttuminen vaikealta. Organisaatioista löytyy toki usein edelläkävijöitä, jotka ovat valmiiksi innokkaita kokeilemaan uusia työn tekemisen malleja. Olennaisempaa onkin pitää huolta, ettei kukaan jää junasta ainakaan vastoin omaa tahtoaan. Osaamiskuilun kurominen umpeen ”ennakkoluulottomien ja luontaisesti kokeilunhaluisten” ja ”varautuneempien tai jostain muusta syystä myöhemmin käytön omaksuvien” välillä onnistuu parhaiten jakamalla tietoa selkeässä muodossa. Jos joku organisaatiossa vaikkapa keksii todella tehokkaan promptin, kannattaa tällaiset esimerkit koota yhteiseen tiedostoon kaikkien käytettäväksi.”

Erilaisten tekoälyn käyttötapojen vähintään ylätason ymmärrys on Madissoon mielestä ehdotonta: vain silloin voi realistisesti ymmärtää, mitä kaikkea tekoälyllä on mahdollista toteuttaa. Hän uskoo myös, että seuraavan viiden-kymmenen vuoden aikana juristin merkitys tulkkina juridiikan ja oikean elämän välillä kasvaa.

”Juristin tulee työssään ymmärtää syvällisesti nyanssit oman asiansa ympärillä ja osata tulkita juridiikkaa myös muille kuin juridiikan ammattilaisille niiden kontekstissa. Tekoäly mahdollistaa automaation ulottamisen alueille, joissa sääntöpohjaista logiikkaa ei aiemmin ole kyetty soveltamaan. Esimerkiksi kielimallien ja koneoppimisen yhdistelmän avulla tekoälyä hyödyntäville työkaluille voidaan opettaa, että sääntöpohjaisessa “if this then that” -mallissa “this” on epämääräisempi kuin mitä se aiemmin on voinut olla automaation käynnistämiseksi.”

Oikeustieteiden koulutuksen näkökulmasta Madissoo toivoisi lisättävän taitoja, jotka auttaisivat opiskeltavan tietomassan ulkopuolisen tiedon omaksumista teknologiaa hyödyntämällä. Tämä on hänen mielestään jopa olennainen työelämätaito.

”Koulutus nojaa edelleen pitkälti substanssin opiskeluun ja teknologiataidot opetellaan vasta työelämässä. Esimerkiksi sopimusjuridiikan maailmassa – varsinkin kansainvälisissä yhtiöissä – on tärkeää oppia etsimään ydintiedot sovellettavan lainsäädännön sisällöstä myös silloin, kun se kohdistuu muuhun kuin Suomen lakiin. Tässä tekoälytyökalujen tehokas käyttö voi merkittävästi helpottaa sopimusriskien jonkinasteisessa hahmottamisessa, kun toimeksiantoa ei haluta antaa paikalliselle juristille.”

Entä mitä Madissoo ajattelee siitä, olisiko hän itse voinut tehdä jotain toisin?

”Toki aina olisi voinut aloittaa aiemmin, mutta isossa organisaatiossa myös muun organisaation tahti lähes missä tahansa käyttöönotossa vaikuttaa uusien työkalujen saatavuuteen. Vanha viisaus pätee heille, jotka ovat vasta aloittelemassa tekoälyn hyödyntämistä: toiseksi paras aika aloittaa on nyt. Suosittelen aloittamaan tutustumisen chat-käyttöliittymällä toimivien kielimallien promptaamisen. Sen opettelu tuo hyötyjä lähes välittömästi. Siihen, olisinko itse voinut tehdä jotain eri tavalla, on turhan aikaista ottaa kantaa”, Madissoo tunnistaa.

***

Nordic Legal Tech Day (NLTD) järjestetään Musiikkitalossa Helsingissä 27.11.2024. Tänä vuonna tapahtuman ohjelma painottuu innovaatioiden, lain ja kasvun risteyskohtiin sekä tekoälyn ja tekniikan mystiikkaan ja mahdollisuuksiin juristin työssä. Piia Madissoo puhuu tilaisuudessa yhdessä kollegansa Christine Inkisen kanssa legal designin ja teknologian hyödyistä operatiivisen johtamisen näkökulmasta.