Tekoälyn promptaaminen juristin työkaluna

Tämä koulutuksessa kuultu kommentti kiteyttää monen juristin ensikosketuksen generatiiviseen tekoälyyn. Bain & Co.:n laatiman kyselytutkimuksen mukaan juristit ovat ammattiryhmistä kaikkein tyytymättömimpiä tekoälysovellusten toimintaan – 43 prosenttia juristeista kokee, etteivät tekoälyn tekemät lopputuotteet ole riittävän hyviä. 38 prosenttia vastanneista taas koki, ettei ymmärrä työkalua riittävän hyvin.

Pettymys on osin ymmärrettävää; juristit ovat tottuneet täsmällisyyteen ja korkeaan laatuun. On hyvä, että keskinkertainen ei kelpaa ammattikunnallemme.

Mutta johtuuko pettymys teknologian rajoitteista vai siitä, etteivät juristit osaa kommunikoida tekoälyn kanssa – vai molemmista?

Generatiivinen tekoäly toimii eri tavalla kuin aiemmat digitaaliset työkalumme. Olemme tottuneet käyttämään tietokantahakuja ja verkkolähteitä etsiessämme tietoa.

Generatiivinen tekoäly sen sijaan luo – nimensä mukaisesti – uutta sisältöä antamiemme ohjeiden perusteella. Tämä perustavanlaatuinen ero vaatii meiltä uudenlaista ajattelutapaa.

Me juristit olemme tottuneet tuottamaan kerralla valmiita, viimeisteltyjä asiakirjoja. Tekoälyn kanssa työskentely vaatii erilaista lähestymistapaa. Kyse on vuoropuhelusta: annamme ohjeita, arvioimme tuloksen ja täsmennämme ohjeistusta. Tämä iteratiivinen prosessi voi tuntua juristille vieraalta, mutta se on avain onnistuneeseen lopputulokseen.

Palataan alkuesimerkin työsopimukseen.

Kollega oli kirjoittanut promptiksi yksinkertaisesti "Anna minulle työsopimus."

Kokeilimme yhdessä muita prompteja ja teimme uusia versioita. Se paransi lopputulosta – ja voi tehdä myös sinun promptauksestasi parempaa.

Googlen tutkimusten mukaan tehokkaimmat promptit ovat keskimäärin 21 sanaa pitkiä. Aloittelevat käyttäjät kuitenkin kirjoittavat tyypillisesti vain yhdeksän sanan ohjeistuksia.

Tekoäly ei tiedä mitä haluat. Jos lähettäisit kollegallesi vaikkapa sähköpostiviestin "anna minulle työsopimus", hän varmasti kysyisi lisätietoja. Minkälainen? Mihin tilanteeseen?

21 sanaa ei varmastikaan ole aina optimaalinen luku, ja promptauksen tyylejä on useita. Mutta kokeile olla hieman laveampi pyynnöissäsi – juttele tekoälylle kuin kollegallesi, joka ei tietäisi asiasta yhtään mitään.

Tekoäly tarvitsee kontekstin: minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan, mitkä ovat keskeiset sopimusehdot, mikä on sopimuksen tarkoitus ja tausta. Ilman näitä tietoja se joutuu arvaamaan – ja arvaukset ovat harvoin osuvia.

Tekoälylle kannattaa antaa mahdollisimman paljon relevanttia taustatietoa. Monet sovellukset mahdollistavat myös ulkoisten lähteiden ja dokumenttien hyödyntämisen – voimme syöttää sille viranomaisten mallipohjia, organisaatiomme omia dokumentteja tai relevanttia lainsäädäntöä. Voimme ohjata sen esimerkiksi tietyille verkkosivuille hakemaan lisätietoa.

Juristit ovat tottuneet tuottamaan kerralla valmiita, viimeisteltyjä asiakirjoja. Tekoälyn kanssa työskentely vaatii erilaista lähestymistapaa: ensimmäinen versio on harvoin täydellinen, mutta se toimii pohjana jatkotyöstämiselle.

Ei kannata turhautua, jos ensimmäinen versio on huono. Kokemus on osoittanut, että vasta viidennen version kohdalla aletaan olla lähellä jotain käyttökelpoista. Valmistaudu siis henkisesti ainakin viiteen eri versioon.

Jos promptaaminen tuntuu hankalalta, voit aina pyytää tekoälyä auttamaan sinua! Kerro tavallisella puhekielellä selkeästi, mitä haluat, ja pyydä työkalua auttamaan promptin kirjoittamisessa.
Tekoälyltä puuttuu myös sisäinen ääni. Voit pyytää tekoälyä tarkistamaan lopputuloksensa ja pyytää esimerkiksi käyttämään lähteitä.

Aluksi pyrimme laajentamaan prompteja ja annoimme tekoälylle taustaa. Seuraavassa vaiheessa syötimme sille työsuojeluhallinnon mallipohjan sekä pyysimme työkalua käymään työsuojelu.fi-verkkosivulla ja tarkistamaan sopimuksen tämän informaation perusteella.

Teimme useita eri versioita, ja pikkuhiljaa saimme hilattua lopputulosta parempaan suuntaan. Lopussa meillä oli oikeasti jotain käyttökelpoista!

Kuten aina, ihmisen tulee tarkistaa lopputulos. Vain asiaan perehtynyt asiantuntija tietää, mitä hyvältä työsopimukselta vaaditaan. Vain ihminen voi olla vastuussa lopputuloksesta.

Kyse ei ole pelkästä teknologiasta, vaan uudesta tavasta ajatella ja työskennellä. Oikeudellisen promptaamisen taito vaatii sekä harjoittelua että kyseisen oikeudenalan tuntemusta. Kun opimme kommunikoimaan tekoälyn kanssa tehokkaasti, voimme hyödyntää sen vahvuuksia ja välttää sudenkuopat.

Annan vielä viimeiseksi mahtavan neuvon: anna tekoälylle mahdollisuus sanoa "en tiedä."

Promptimuodossa tämä voi olla vaikkapa: "Jos olet epävarma mistä tahansa asiasta tai jos dokumenteista puuttuu tarvittavaa tietoa, sano 'Minulla ei ole riittävästi tietoa arvioidakseni tätä luotettavasti' ja pyydä lisätietoja”.

Sen myöntäminen, että ei tiedä, on yllättävän tärkeää juridisessa työssä – niin ihmisille kuin koneillekin.

***

Vinkit promptaamiseen antoi LEGIT-tekoälyfirman Antti Innanen. Innanen on tekoälyn ja juridiikan asiantuntija.