TEM-analyysi: 18-vuotiaalla odotettavissa 34 työvuotta ja 3,6 työt­tö­myys­vuot­ta

Miesten ja naisten työmarkkina-asemaa koskevissa odotteissa on isoja eroja. Tämä koskee erityisesti työttömyysajan odotetta: työmarkkinoille tuleva 18-vuotias mies on työuransa aikana työttömänä keskimäärin 4,1 vuotta, nainen vain 3,1 vuotta.

Vuonna 2022 koko väestön työuran mittainen työttömyysodote oli noin 3,6 vuotta. Koulutusaste vaikuttaa asiaan merkittävästi. Perusasteen koulutuksen saaneella työttömän ajan odote oli noin 3,8-kertainen verrattuna korkea-asteen tutkinnon suorittaneeseen. Korkea-asteen tutkinto antaa keskimäärin erittäin hyvän suojan työttömyyttä vastaan muihin koulutusasteisiin verrattuna.

Tiedot perustuvat tuoreeseen työ- ja elinkeinoministeriön analyysiin, jossa tarkastellaan työllisen ajan, työttömyysajan ja työvoiman ulkopuolisen ajan odotteita vuosina 2010–2022. Tiedot perustuvat eliniän odotteiden lisäksi työssäkäyntitilaston ja tutkintorekisterin tietoihin. Työllisyyttä ja työttömyyttä koskevien odotteiden laskenta perustuu vastaavanlaiseen menetelmään kuin eliniän odotteen tai eläköitymisiän odotteen laskentakin. 

Elinkaaritarkasteluihin perustuvat tiedot ovat olennaisia työllisyyspolitiikan näkökulmasta. Niitä voidaan hyödyntää työn, työttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olon tarkastelussa. Ne antavat myös tietopohjaa arvioitaessa erilaisia politiikkatoimia ja niiden vaikutuksia esimerkiksi työttömyyden kustannuksiin.

Analyysissa on laskettu työttömyysturvasta valtiolle koituvia kustannuksia kullekin 1-vuotisikäryhmälle. Vuoden 2022 etuuksiin ja työttömyyden kestoon perustuvat laskelmat osoittavat, että työmarkkinoille tulevan 18-vuotiaan ikäryhmän elinkaaren aikaiset työttömyysetuuksien odotetut kustannukset valtiolle olisivat yli 2,1 miljardia euroa. Esimerkiksi 50-vuotiaiden ikäryhmän jäljellä olevalla työuralla vastaavat kustannukset olisivat 777 miljoonaa euroa.

Työllisen ajan odote on kasvanut pidemmällä aikavälillä, mutta eri ryhmien väliset erot ovat suuria. Tähän voidaan pyrkiä vaikuttamaan työllisyyspolitiikalla. Lähivuosina nähtäneen, vaikuttaako esimerkiksi oppivelvollisuusiän nosto työllisen ajan odotteeseen.

Mitä pidempi työura on, sitä enemmän yksilölle karttuu ansiotuloja ja sosiaaliturvaa. Vaikka palkkaeroja ei otettaisikaan huomioon, on helppo ymmärtää, mikä ero elinikäisissä ansioissa ja esimerkiksi eläkekertymissä on perusasteen 23 vuoden ja korkea-asteen 39 vuoden työllisen ajan odotteella.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.