TEM-analyysi: Nettotyöllisyys kasvoi, mutta työvoimapula vähensi uusien työpaikkojen syntyä ja toimipaikkojen kasvua vuonna 2021

Uusi työpaikka tarkoittaa joko sellaista tehtävää, jota toimipaikassa ei ole tai henkilöstömäärän lisäystä siellä olemassa oleviin tehtäviin. Tiedot käyvät ilmi 8.11.2022 julkaistusta työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) analyysista.

Yrityksistä työntekijöitä oli edeltävän 12 kuukauden aikana palkannut puolet, kunnista kolme neljästä, valtion työnantajista seitsemän kymmenestä ja järjestöistä/yhdistyksistä kuusi kymmenestä. Viimeksi täytetty työpaikka oli useammin vakinainen kuin määräaikainen yksityisissä toimipaikoissa ja määräaikainen useammin kuin vakinainen kunnissa, valtiolla ja järjestöissä.

Yksityisellä sektorilla rekrytoinnin syynä oli muita sektoreita selvästi useammin lisähenkilöstön tarve. Kunnissa rekrytoidaan jonkin verran työvoimaa uusiin tehtäviin, mutta useimmiten syynä rekrytoinnille on sijaistarve tai uuden työntekijän löytäminen toiseen työpaikkaan lähteneen henkilön tilalle.

Hakukanavista TE-toimisto, entiset työnhakijat ja -tekijät sekä sosiaalinen media ovat laajasti käytettyjä ja samalla myös tärkeimpiä kanavia sille, että paikka lopulta saatiin täytettyä. Kanavien välillä on jonkin verran profiilieroja. Esimerkiksi sosiaalinen media painottuu uusiin työpaikkoihin rekrytointiin.

Rekrytointiongelmat olivat vuonna 2021 yleisempiä silloin, kun toimipaikka haki vakinaisia työntekijöitä. Määräaikaisten osalta työntekijän palkkaaminen oli helpompaa, joskin niidenkin osalta useampi kuin joka kolmas työntekijää hakenut toimipaikka oli kokenut jonkinlaisia rekrytointiongelmia. Pidemmän aikavälin kehitys rekrytointiongelmissa on huolestuttava. Vuodesta 2016 lähtien työntekijöitä hakeneissa yrityksissä rekrytointiongelmat ovat trendinomaisesti yleistyneet ja vaikka työvoimaa oli helpompi löytää koronavuonna 2020 kuin vuotta aikaisemmin, paheni tilanne jälleen vuonna 2021.

Mikäli rekrytointiongelma ei ratkea, muodostuu työvoimapula, jossa toimipaikka ei lopulta saa kaikkia hakemiaan työntekijöitä. Vuonna 2021 vakinaisia työntekijöitä jäi saamatta reilu 44 000 ja määräaikaisia työntekijöitä vajaa 43 000. Kun toimipaikat hakivat työntekijöitä uusiin työpaikkoihin, saamatta jäi 14 139 vakinaista ja 10 340 määräaikaista työntekijää.

Joka neljännessä toimipaikassa osaavan työvoiman saatavuuden ongelmat nähtiin toiminnan laajentumisen ja kasvun esteenä. Näistä valtaosa oli yksityisellä sektorilla. Tilanne on heikentynyt, sillä siinä missä vuonna 2020 reilu neljännes (28 %) yritystoimipaikoista koki osaavan työvoiman saatavuusongelmat kasvun esteenä, vuotta myöhemmin vastaava osuus oli 33 prosenttia.

Vuoden 2021 tilanteessa uusien työpaikkojen syntyä ja koko rekrytointia haittasi merkittävästi pahentunut työvoimapula. Työvoiman saatavuusongelmia esiintyi yleisesti ja aiempaa useammin päädyttiin siihen, ettei haettua henkilöä löytynyt.

Minne uudet työpaikat syntyivät -julkaisu perustuu TEM:n tilauksesta Tilastokeskuksen toimipaikoille tekemään haastatteluaineistoon. Työvoimapulaa ja työvoiman saatavuutta seurataan työ- ja elinkeinoministeriössä työnantajahaastatteluiden lisäksi TE-toimistojen asiantuntija-arvioihin perustuen (Ammattibarometri) sekä monipuolisen tilastopohjaisen tilannekuvan kautta (työnvälitystilastot, Työvoimatiekartat-tietopohja). Työvoiman saatavuutta pyritään parantamaan monin politiikkatoimin, muun muassa Työvoimatiekartat-hankkeen alla ratkaisuja etsitään kahdeksan toimialaryhmän alla.

Lähde ja lisätietoja: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.