Ter­veys­mark­ki­noi­den keskittyminen johtanut hintojen nousuun – KKV tarvitsee tehokkaamman työkalun haitallisen keskittymisen estämiseksi

Yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajoja laskettiin Suomessa vuoden 2023 alussa, mutta rajojen alle jää edelleen kilpailulle haitallisia yrityskauppoja. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa ja useissa muissa EU-maissa, Suomessa viranomaisella ei ole mahdollisuutta ottaa tutkintaan ilmoitusrajojen alle jääviä yrityskauppoja.

Yksityisten terveyspalveluiden markkina on esimerkki liikevaihtorajojen alla tapahtuneesta voimakkaasta keskittymiskehityksestä. Suurten terveysyritysten markkinaosuus on yli kaksinkertaistunut sekä lääkäri- että hammaslääkäripalveluissa vuosien 2008–2020 aikana. Kun vuonna 2008 suuret ketjut hallitsivat 30 % lääkärimarkkinasta ja 20 % hammaslääkärimarkkinasta, olivat vastaavat luvut vuonna 2020 noin 65 % ja 60 %.

Tutkimuksen aineisto päättyy vuoteen 2020, mutta kehitys on jatkunut samansuuntaisena vuoden 2020 jälkeenkin. Isojen ketjujen osuus on erityisen suuri työterveyspalveluissa sekä terveydenhuollon ulkoistuksissa ja ostopalveluissa, joissa niiden yhteenlaskettu markkinaosuus on jopa 80–90 %.

Ketjujen markkinaosuuksien kasvua selittää ennen kaikkea yrityskauppojen suuri määrä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston aineiston mukaan vuosina 2008–2020 tehtiin lähes 300 yrityskauppaa, joissa suuret toimijat hankkivat omistukseensa pieniä paikallisia lääkäri- ja hammaslääkäriklinikoita.

Ennakollinen yrityskauppavalvonta on ainoa keino ehkäistä markkinoiden haitallista keskittymistä, sillä markkinarakenteeseen ei voida jälkikäteen tehokkaasti puuttua. Terveydenhuoltoalalla toteutetuista sadoista yrityskaupoista kuitenkin vain muutama prosentti ylitti liikevaihtorajat ja tuli Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkittavaksi.

”Yksityisen terveydenhuollon markkinat ovat 2000-luvulla keskittyneet voimakkaasti. Vastaavaa kehitystä tapahtuu parhaillaan myös muilla markkinoilla. KKV:lla ei ole tehokasta keinoa puuttua keskittymiskehitykseen. Paikallisilla markkinoilla toimivat pienet ja keskisuuret yritykset voidaan vapaasti ostaa suurten ketjujen haltuun. Se, että markkinat saavat keskittyä vapaasti ilman viranomaisvalvontaa, on Suomen kilpailupolitiikan suurin epäkohta”, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston julkaisemassa tutkimuksessa terveysmarkkinoiden yrityskauppojen vaikutuksia hintoihin arvioitiin vertaamalla yritysostojen kohteena olleiden klinikoiden hintoja verrokkiyrityksiin, joita ei ostettu tarkasteluajanjakson aikana.

Tutkimuksen perusteella hinnat ostetuissa klinikoissa nousivat 10–20 % yrityskaupan jälkeen. Suurinta hinnannousu oli lääkäriyritysten tarjoamissa tukipalveluissa, kuten kuvantamisessa ja laboratoriopalveluissa, joissa hinnat nousivat keskimäärin 20 %.

”Monella alueella yksityisten terveyspalvelujen hinnat ovat nousseet, kun iso ketju on ostanut paikallisen toimijan. Yhteisvaikutukset koko markkinaan ovat olleet merkittävät, kun otetaan huomioon, että kauppoja on toteutettu useita satoja”, kertoo tutkimusohjaaja Riku Buri.

Tutkimuksessa tarkasteltiin lääkärikeskusten tukipalvelujen hintojen nousun syitä. Tulosten perusteella tukipalvelujen hintojen nousu oli yhteydessä siihen, että isot ketjut hinnoittelevat tukipalvelunsa valtakunnallisesti ja yritysostojen jälkeen ketjuhinnat ovat tulleet voimaan ostetuissa klinikoissa.

”Hinnoittelun yhdenmukaistaminen on johtanut hintojen nousuun terveysmarkkinoilla, koska keskimäärin valtakunnalliset ketjut ovat olleet itsenäisiä klinikoita kalliimpia”, tutkimusohjaaja Buri selventää.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on jo aiemmin ehdottanut, että lakiin tulisi sisällyttää otto-oikeus yrityskauppojen tutkimiseen. Otto-oikeudella tarkoitetaan sitä, että kilpailuviranomainen voisi poikkeustilanteissa ottaa tutkittavaksi myös liikevaihtorajojen alle jäävän yrityskaupan. Otto-oikeus on käytössä useissa EU-maissa, muun muassa kaikissa muissa Pohjoismaissa, kun lakimuutos tulee voimaan myös Tanskassa kesällä 2024.

”Esimerkki terveydenhuoltomarkkinoilta osoittaa, miten kokonainen markkina voi vapaasti keskittyä paikallisilla yritysostoilla, joissa yksittäisen ostettavan yrityksen liikevaihto on melko pieni. Seuraamme sivusta vastaavan kehityksen tapahtumista esimerkiksi terapia- ja hoivapalveluissa sekä eläinlääkäripalveluissa. Otto-oikeus on ainoa työkalu tällaisen keskittymisen estämiseen”, kertoo johtaja Sanna Syrjälä.

Otto-oikeutta on Suomessa vastustettu vetoamalla sen yrityksille aiheuttamaan epävarmuuteen. Epävarmuutta voidaan kuitenkin rajata asettamalla otto-oikeuden soveltamiselle selkeät kriteerit. Muissa maissa, kuten viimeksi Tanskassa, on katsottu, että otto-oikeusjärjestelmään tehdyillä rajauksilla epävarmuutta pystytään tehokkaasti vähentämään. Näissä maissa kilpailullisia markkinoita on myös pidetty kansantalouden kannalta niin keskeisinä, että yrityksille järjestelmästä aiheutuva maltillinen epävarmuus on voitu hyväksyä.

Lähde: Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedote.