Tieto hy­vin­voin­tia­luei­den palvelujen vai­kut­ta­vuu­des­ta tukee alueiden ohjausta

Hyvinvointialueiden rahoitus muodostaa merkittävän osan valtion budjetista. Hyvinvointialueiden ohjauksen tueksi tarvitaan taloustietojen lisäksi tietoa väestön hyvinvoinnista ja palvelutarpeista sekä palvelujen vaikuttavuudesta. Lisäksi hyvinvointialueilla on velvoite verrata omia tietojaan muiden alueiden tietoihin.

Hyvinvointivajemittaristo ja peruspalveluiden vaikuttavuusmittaristo julkaistiin 21.6.2023. Mittaristot edistävät kustannusvaikuttavuustiedon hyödyntämistä hyvinvointialueiden ohjauksessa. Mittaristoilla voidaan arvioida väestön tarpeita, palveluiden vaikuttavuutta ja kustannusjaon osuvuutta hyvinvointialueilla. Mittaristot antavat kuvan tilanteesta, josta hyvinvointialueet lähtivät liikkeelle palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä niille. Tavoitteena on, että vaikuttavuustietoa hyödynnetään jatkossa alueiden ohjauksessa ja johtamisessa. Kehittämällä palveluiden vaikuttavuutta ja kohdentamalla rajallisia resursseja sinne, missä tarve on suurin, voidaan saada aikaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia.

Mittaristot ovat kaikille avoimia ja niitä voivat hyödyntää esimerkiksi ministeriöiden virkahenkilöt ja hyvinvointialueiden työntekijät sekä kansalaiset ja median edustajat. Mittaristot on toteutettu yhteistyössä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kesken, toteuttajana Nordic Healthcare Group (NHG).

Hyvinvointivajemittaristoon on visualisoitu tietoa hyvinvointivajeista: työkyvyttömyyseläkkeistä, ennenaikaisista kuolemista ja heikon toimintakyvyn vuosista. Hyvinvointivajeet on jaettu hyvinvointialueittain ja väestöryhmittäin sekä diagnoosin mukaan. Mittaristossa voi esimerkiksi tarkastella, miten paljon tietyllä alueella on mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevia nuoria tai kuinka paljon sydän- ja verisuonitaudit heikentävät alueen asukkaiden toimintakykyä suhteessa muihin alueisiin. Tiedot on esitetty viimeisten viiden vuoden ajalta, mikä mahdollistaa myös trendien tarkastelun.

Peruspalveluiden vaikuttavuusmittaristo kattaa päihdepalvelut, mielenterveyspalvelut, perhekeskusten palvelut, sote-keskusten vastaanottotoiminnan sekä suun terveydenhuollon. Vaikuttavuusmittaristossa on mahdollista tarkastella esimerkiksi sote-keskusten pitkäaikaissairaiden hoitotasapainoa tai syrjäytymisriskissä olevien nuorten määrää. Mittaristossa esitetään myös tietoja vastaavien palveluiden kustannuksista, minkä ansiosta kunkin palvelun vaikuttavuudesta ja kustannuksista voi saada käsityksen yhdellä silmäyksellä.

Valtiovarainministeriön Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskus -hanke, tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, auttaa julkista sektoria löytämään toimia, joilla saadaan mahdollisimman paljon hyötyjä suhteessa palveluiden kustannuksiin. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyivät vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille, sosiaali- ja terveysministeriö lisää asteittain vaikuttavuuden merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa ohjauksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta kehitetään kansallisesti kokonaisuutena.

Lähde: valtiovarainministeriön tiedote.