Tilastokeskus: Lapsia koskevaa tietoa on runsaasti mutta se on hajallaan – tietopohjan kehittäminen vaatii yhteistyötä

Tiedon suuri määrä yllätti toimenpiteen tekijät: ”Työn alussa ennakoimme indikaattoreita olevan muutama sata, mutta lasten hyvinvointia koskevia indikaattoreita löytyi yli 2 400”, kertoo yliaktuaari Johanna Lahtela.

Syy indikaattoreiden suureen määrään on lasten hyvinvoinnin laaja kokonaisuus. Lasten hyvinvointiin vaikuttavat muun muassa terveys, elinolot, kasvuympäristö ja sosiaaliset suhteet. Lapset myös toimivat osana erilaisia yhteisöjä esimerkiksi koulussa, varhaiskasvatuksessa ja harrastuksissa. 

Vaikka lapsia koskevaa tietoa on paljon, siinä on myös puutteita. ”Erityisesti tietoa kaivataan haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnista. Esimerkiksi toimintarajoitteisten tai maahanmuuttajalasten arjesta on vain vähän tietoa”, sanoo yliaktuaari Lahtela. 

Tiedon käyttämisen suurimpana haasteena on tiedon hajanaisuus. Tiedon käyttäjän voi olla vaikea löytää ja hyödyntää sirpaleista tietoa.

Työn edetessä on syntynyt selkeitä johtopäätöksiä lapsia koskevan tiedon tilasta. Tämän pohjalta tehtiin kehittämisehdotuksia vahvemman tietopohjan saavuttamiseksi. 

Kehittämistyön kannalta muun muassa hyödyntämättömän tiedon käytön mahdollisuuksien kartoittaminen, kyselytiedon tuottamisen koordinointi ja yhteistyön tiivistäminen sekä ennen kaikkea yhteisen lapsitiedon tietovarannon luominen olisivat tärkeitä toimenpiteitä. 

”Lapsia koskevan tiedon kokoaminen yhteen tietovarantoon mahdollistaisi nykyistä paremmin aineistojen käytön tutkimuksentekoon ja poliittisten päätösten tueksi”, toteaa kehittämispäällikkö Anna Pärnänen.

Tietovaranto toimisi myös lapsia koskevan tietoportaalin pohjana. Aina tietovarantoa päivitettäessä myös portaalin tiedot päivittyisivät.

Lapsitiedon tuottamiseen ja tiedon käytettävyyteen tulisi jatkossa panostaa entistä enemmän. Lasten hyvinvointitiedon kaltaista laajaa tietokokonaisuutta ei ole mahdollista kehittää vain yhden toimijan keinoin, vaan tarvitaan laajaa toimijoiden välistä yhteistyötä.

”Toive onkin, että jatkossa yhteen hiileen puhaltamalla ja eri tahojen osaamista hyödyntämällä saataisiin luotua nykyistä koherentimpi ja tiedon käyttäjiä paremmin palveleva kokonaisuus”, sanoo kehittämispäällikkö Pärnänen.

Lähde ja lisätietoja: Tilastokeskuksen tiedote.