Tilastokeskus: Työllisyys kasvoi edelleen toukokuussa 2022 vuoden takaiseen verrattuna
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2022 toukokuussa 61 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli toukokuussa 68 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisyysasteen trendiluku oli toukokuussa 73,9 % ja työttömyysasteen trendiluku 6,1 %.
Työlliset ja työllisyysaste
Työllisiä oli vuoden 2022 toukokuussa 2 641 000 (virhemarginaali ±34 000), mikä oli 61 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 21 000 enemmän ja naisia 40 000 enemmän kuin vuoden 2021 toukokuussa.
15–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli toukokuussa 74,7 %, kun se vuotta aiemmin oli 73,0 %. 15–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden toukokuusta 1,6 prosenttiyksikköä 75,3 prosenttiin ja naisten työllisyysaste nousi 1,7 prosenttiyksikköä 74,1 prosenttiin. 20–69-vuotiaiden työllisyysaste oli 72,8 %, kun se vuotta aiemmin oli 71,1 %.
Työttömät ja työttömyysaste
Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2022 toukokuussa 227 000 (virhemarginaali ±26 000), mikä oli 68 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 125 000 ja naisia 101 000.
Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta, oli toukokuussa 7,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 10,3 %. Miesten työttömyysaste laski edellisen vuoden toukokuusta 2,7 prosenttiyksikköä 8,4 prosenttiin ja naisten työttömyysaste laski 1,9 prosenttiyksikköä 7,3 prosenttiin.
15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli toukokuussa 22,6 %, mikä oli 8,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 10,9 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 13,5 %.
Työvoiman ulkopuolella olevat
Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2022 toukokuussa 1 251 000, mikä oli 3 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kausitasoitettu trendi
Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän johdosta tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.
Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä. Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.
Lähde ja lisätietoja: Tilastokeskus.
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.