Toimeenpano yhtenäistyy maa­ta­lous­luon­toa edistävissä ym­pä­ris­tö­so­pi­muk­sis­sa

CAP-suunnitelmassa on vahvasti sitouduttu maatalouden ja maatalousympäristöjen monimuotoisuuden turvaamiseen ja edistämiseen. CAP-kauden vaihtuessa maatalousluontoa edistävien ympäristönhoitosopimusten tukiehtoihin on tehty tarkennus toimeenpanon yhtenäistämiseksi.

- Toimeenpanon yhtenäistämiseksi ympäristökorvauksessa on määritelty tukikelpoisen alueen raja, jota EU-asetus velvoittaa jäsenmailta. Aarin rajaa käytetään kaikissa peltotuissa Suomessa. Yhtenäinen raja edesauttaa tuensaajan tasapuolista kohtelua kaikkialla Suomessa ELY-keskusalueesta riippumatta, kertoo erityisasiantuntija Heini Lehtosalo maa- ja metsätalousministeriöstä.

- Aikaisemmin tukiperusteissa ei ole korvaukseen kelpaamattoman alan osalta mainittu aarin rajaa, jolloin sopimukseen hyväksyttävää alaa on voitu tulkita eri tavoin. Raja on asetettu lausuntopalautteen perusteella, Lehtosalo jatkaa.

Ympäristösopimus on CAP-suunnitelman toimenpide, jossa korvaus maksetaan pinta-alaa kohti. Korvaus on kustannusperusteinen eli maksettava kiinteämääräinen korvaus perustuu alueen hoidosta syntyneisiin kustannuksiin. Korvausta ei voida maksaa alueelle, joka ei vaadi sopimuksen mukaista hoitoa ja/tai sen hoidosta ei synny kustannuksia. Tällaisia alueita voivat olla esimerkiksi kalliot, kivikot, hietikot ja metsät, joissa laidunnus tai niitto ei edistä alueen luontoarvoja. 

Alue, jonka hoidosta ympäristösopimuksessa maksetaan, voi olla perinnebiotooppi, muu luonnonlaidun, luontoarvoiltaan monimuotoinen tai maisemaltaan merkittävä peltojen reuna-alue, pellon ja tien tai pellon ja vesistön välinen reuna-alue tai peltoalueiden metsäsaareke, maatalousympäristön uhanalaisen lajiston säilymistä edistävä kohde, maatalousympäristön muinaismuistokohde sekä pitkäaikaiseen maankäyttöön liittyvä maaseudun kulttuuriperinnön hoitokohde, jota hoidetaan laiduntamalla tai niittämällä ja muulla kohteen hoitosuunnitelmassa osoitetuilla luontoarvoja edistävillä hoitotoimenpiteillä. Kyseessä voi olla myös kunnostettava kohde, jonka luontoarvot voidaan palauttaa sopimukseen sisältyvillä kunnostusraivauksilla ja hoidolla.

Kaikki maatalousluontoa edistävien ympäristönhoitosopimusten kohteet katselmoidaan rahoituskauden vaihteessa. Jokaiselle sopimuskohteelle tehdään maastokatselmointi, joka osaltaan takaa myös tuensaajan oikeusturvan. Maastokatselmointien avulla varmistetaan, että mahdollisen sopimuskauden aikana tehtävän valvonnan yhteydessä ei havaittaisi suuria tukikelvottomia aloja, joista aiheutuisi tuensaajalle merkittäviä tuen takaisinperintöjä. 

Julkisessa keskustelussa huolena on ollut, että perinnebiotooppisopimuksia tulisi vähemmän kuin edellisellä kaudella.

- Maastokatselmoinnit ovat käynnissä ELY-keskuksissa, minkä vuoksi emme vielä tiedä lopullista pinta-alaa. Katselmoinneissa alat voivat sekä pienentyä että kasvaa. Katselmointeja tehdään kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana, kertoo erityisasiantuntija Riikka Klemola Ruokavirastosta.

- Hakemusten perusteella, näyttäisi siltä, että maatalousluonnon ympäristösopimukset ovat etenemässä melko hyvin ja 33 000 hehtaarin vuositavoitteesta ollaan noin 1 300 hehtaarin päässä. Tavoitteet on asetettu erikseen arvokkaimmille perinnebiotoopeille ja erikseen muunlaisille alemman korvaustason hoitokohteille. Tavoite kasvaa CAP-rahoituskauden edetessä. Hakemukset painottuvat nyt arvokkaisiin kohteisiin. Niille asetettu vuositavoite on ylittymässä 4 000 hehtaarilla ja on jo lähellä suunnitelmakauden rahoituskauden viimeisen vuoden 16 000 hehtaarin tavoitetta, neuvotteleva virkamies Anna Schulman maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.  

CAP-suunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2027 mennessä hoidettujen perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien osuus on 75 % valtakunnallisesta hoitotavoitteesta. CAP-suunnitelmassa edistetään luonnon monimuotoisuutta myös ehdollisuuden vaatimuksilla, uusilla ekojärjestelmillä, luomutuotannolla sekä ympäristökorvauksen muilla toimenpiteillä.

Lähde: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.