Tulokset kuudesta verotusta käsittelevästä selvityksestä julkaistu

Selvitykset käsittelevät oman asunnon myyntivoiton verovapauden ehtoja lyhytaikaisessa vuokrauksessa, sotilasvarusteiden verovähennysoikeuden mahdollisuuksia, veronumeromenettelyn laajentamista matkailu- ja ravintola-alalle, omaishoidon palkkion verokohtelua, iäkkään vanhemman seurapalvelun mahdollista verovapautta henkilöstöetuna sekä ulkomailta Suomeen saapuvien työntekijöiden etuuksien verotusta.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on yhteensä 26 verotukseen liittyvää selvitystehtävää. Kuusi selvityksistä on nyt valmistunut. Selvitykset on laadittu virkatyönä valtiovarainministeriön vero-osastolla. Selvityksiä laadittaessa on kuultu useita eri sidosryhmiä.

Hallitus linjaa erikseen selvitettyjen toimenpiteiden mahdollisesta jatkovalmistelusta.

Selvityksen perusteella oikeus- ja verotuskäytännössä oman asunnon luovutusvoittoverovapauden edellytyksenä olevaa yhtäjaksoista asumiskäyttöä omana tai perheen vakituisena asuntona on tulkittu verrattain tiukasti. Lainsäädäntöä voisi olla perusteltua muuttaa siten, että verovapauden säilyttäminen voisi olla määrätyissä tilanteissa mahdollista myös silloin, kun oma asunto on lyhytaikaisesti luovutettu vuokrauskäyttöön.

Sotilasvarusteiden verovähennysoikeuden tavoitteena olisi kannustaa ja tukea reserviläisiä omien sotilaskäyttöön soveltuvien varusteiden hankinnassa, millä arvioidaan olevan maanpuolustuksen näkökulmasta monia positiivisia näkökohtia. Selvityksen perusteella sotilasvarusteiden verovähennysoikeutta ei kuitenkaan voida pitää perusteltuna verojärjestelmän ja tuen toimeenpanon näkökulmasta. 

Jos verovähennysoikeuden valmistelua päätettäisiin jatkaa, tulisi jatkovalmistelu tehdä tiiviissä yhteistyössä puolustushallinnon kanssa, ja siihen tulisi varata riittävästi aikaa ja resursseja.

Selvityksen perusteella veronumeromenettelyn ulottaminen matkailu- ja ravintola-alalle ei olisi verovalvonnan kannalta tarkoituksenmukaista. Veronumeromenettelystä ei ole saatavissa sellaisia hyötyjä verovalvonnan kannalta, että niillä voitaisiin perustella toimijoille menettelystä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Lisäksi työskentelyolosuhteet matkailu- ja ravintola-alalla eivät täytä niitä edellytyksiä, joita veronumeromenettely tarvitsisi toimiakseen tehokkaasti. 

Harmaan talouden torjuntaan kohdistuva valvonta matkailu- ja ravintola-alalla pohjautuu pitkälti viranomaisten paikan päällä kohteessa suorittamiin tarkastuksiin ja valvontakäynteihin. Harmaan talouden tehokkaan torjumisen kannalta viranomaisilla tulisi olla riittävät resurssit valvontaan. 

Viranomaisten tiedonsaannin ja viranomaisten välisen yhteistyön parantaminen loisi edellytyksiä tehokkaammalle harmaan talouden torjunnalle matkailu- ja ravintola-alalla.

Selvityksen perusteella omaishoidon palkkion nykyinen verotuskohtelu on verojärjestelmän mukainen. Palkkiota käsitellään verotuksessa työkorvauksena ja sitä verotetaan samalla tavalla kuin muitakin työkorvauksia. Työkorvauksena palkkio on kevyemmin verotettua kuin sosiaalietuudet. 

Omaishoidon palkkion säätäminen kokonaan tai osittain verovapaaksi tuloksi olisi uusi verotuki. Palkkion verovapaus pienentäisi verotuloja yhteensä noin 80 miljoonalla eurolla. 

Palkkion verovapaus ei olisi tehokkain eikä tarkoituksenmukaisin keino parantaa omaishoitajien taloudellista asemaa. Hoitopalkkion verotuksellisen kohtelun sijaan omaishoitajien taloudellisen aseman arvioinnissa on enemminkin kyse hoitopalkkion tasoon liittyvästä kysymyksestä.

Selvityksessä tarkastellaan iäkkään vanhemman seurapalvelun rinnastumista sairaan lapsen hoitoetuun verotuettuna henkilöstöetuna välittömän verotuksen, työsopimuslainsäädännön sekä työ- ja virkaehtosopimusten näkökulmasta. Johtopäätöksenä todetaan, etteivät iäkkään vanhemman seurapalvelu ja sairaan lapsen hoitoetu edellä mainittujen sääntelyiden näkökulmasta rinnastu toisiinsa, eikä verovapauden laajentamiselle ole perusteita. 

Lisäksi iäkkään omaisen seurapalveluun liittyy hankalia määrittelykysymyksiä, minkä vuoksi rajaus muihin kotiin tuotaviin palveluihin on haastavaa. 

Kotitalousvähennystä myönnetään jo nykyisin verovelvollisen vanhempien käyttämässä asunnossa tapahtuvasta tavanomaisesta hoiva- ja hoitotyöstä, eli iäkkään vanhemman hoivaa tuetaan jo nykyisin verotuksessa.

Selvityksessä tarkastellaan ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden matka- ja muuttokulujen, maahantuloprosessiin liittyvien maksujen ja muiden muuttoon liittyvien henkilöstöetujen verotuskohtelua ja arvioidaan mahdollista tarvetta verolainsäädännön muuttamiseen. 

Muutto- ja matkakulujen osalta selvityksessä esitetään verolainsäädännön muuttamista siten, että kulut voitaisiin korvata kokonaan verovapaasti nykyisen 50 %:n sijasta niin työntekijälle kuin tämän perheelle aina, kun muutto tapahtuu työpaikan sijainnin vuoksi. Myös komennusmatkavakuutuksen osalta esitetään, että kulut voitaisiin korvata kokonaan verovapaasti niin työntekijälle kuin tämän perheelle aina, kun muutto tapahtuu työpaikan sijainnin vuoksi.

Työnantajan tarjoamat, ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostetut palvelut työntekijän ja tämän perheen verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvien velvoitteiden hoitamiseksi, pankkitilin avaamiseksi sekä asunnon etsintään ja asuntoon liittyvien sopimusten laatimiseksi sekä muiden vastaavien henkilökohtaisten asioiden hoitamiseksi on oikeus- ja verotuskäytännössä katsottu työntekijän veronalaiseksi etuudeksi. Samoin työntekijälle kustannettu yksityinen palvelushenkilöstö, lasten koulukustannukset sekä asuminen on verotuskäytännössä katsottu työntekijän veronalaiseksi etuudeksi. Näiltä osin verotukseen ei esitetä muutoksia. 

Oikeus- ja verotuskäytännössä on katsottu, että työnantaja voi kustantaa työntekijälle viisumin, työ- ja oleskeluluvan ja veronumeron sekä näiden hankkimiseen liittyvät viranomaismaksut ja avustuspalvelut verovapaasti. Myös passi on voitu tietyissä työstä johtuvissa erityistilanteissa kustantaa työntekijälle verovapaasti. Henkilötunnuksen hankkimiseksi ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostettu palvelu on katsottu sekä työntekijän että tämän perheen osalta työntekijän veronalaiseksi eduksi. Maahantulon sekä työskentelyn edellytyksenä olevien lupien vuoksi välttämättömät lääkärintarkastukset, lääkkeet ja rokotukset on verotuskäytännön mukaan voitu korvata verovapaasti työntekijälle ja hänen perheelleen. Selvityksessä esitetään säädettäväksi, että työnantaja voisi kustantaa edellä mainitut asiat verovapaasti työntekijälle ja hänen perheelleen.

Lähde ja lisätietoja: valtiovarainministeriön tiedote.