Tunne rahanpesulakiin liittyvät lyhenteet ja termit

Olet viime aikoina ehkä törmännyt lyhenteeseen ”AML”. Ehkä valvontaviranomainen, kuten Finanssivalvonta tai aluehallintovirasto, on ottanut sinuun yhteyttä ja kehottanut laittamaan yrityksesi AML-rutiinit kuntoon? Olet ehkä jopa lukenut siitä Wikipediasta ja miettinyt, että miten ihmeessä Acute Myeloid Leukemia (AML) liittyy liiketoimintaasi? Vastaus on: ei mitenkään. Rahanpesulaki ja sen velvoitteet sen sijaan saattavatkin liittyä. Siksi on tärkeää, että ymmärrät, mistä puhutaan.

Alle on koottu AML-kielen keskeisiä lyhenteitä ja niiden suomennokset, jotta sinunkin olisi helpompi estää rahanpesua ja hoitaa nuo yllä mainitut AML-rutiinit.

AML Anti money laundering eli rahanpesun estäminen. Lyhenteellä viitataan usein niin sanottuun rahanpesulakiin ja regulaatioon. Rahanpesu tarkoittaa toimintaa, jossa rikollisin keinoin ansaittuja varoja pyritään ”pesemään” puhtaaksi häivyttämällä niiden alkuperä. Rahanpesua on siis aina edeltänyt jokin muu rikos. Varoja voidaan esimerkiksi yrittää tallettaa pankkiin tai niillä voidaan ostaa arvokasta tavaraa, kuten kiinteistöjä tai koruja, mutta rikollisten keinot ovat monet. Siksi on tärkeää, että yhteiskunnan eri toimijat kantavat yhteistä sosiaalista vastuuta ja pyrkivät paljastamaan rikollista toimintaa.

TF Terrorist Financing eli terrorismin rahoittaminen. Lyhenteellä viitataan sananmukaisesti laittomaan terrorismin rahoittamiseen ja sen estäminen kuuluu myös rahanpesulain alle. Tällaisella toiminnalla on vakavia yhteiskunnallisia seurauksia, jonka vuoksi myös terrorismin taloudellinen tukeminen tulee estää.

KYC Know your customer eli tunne asiakkaasi. Lyhenteellä viitataan usein AML-prosessiin, jonka tarkoituksena on saavuttaa syvällinen ymmärrys asiakkaan toiminnasta eli hyvä asiakastuntemus. KYC on hyvän AML-työn kulmakivi ja kattotermi, jonka alle muun muassa alempana luetellut lyhenteet asettuvat.

CDD Customer due diligence eli asiakkaan perusteellinen tunteminen. Kts. kohta ”KYC”

EDD Enhanced due diligence eli tehostettu perusteellinen tunteminen. Kts. kohta ”KYC”. Tällä usein viitataan tehostettuun valvontaan tai syvempään selvittelyyn.

BO Beneficial owner eli tosiasiallinen edunsaaja.

Osakeyhtiössä tosiasiallisia edunsaajia ovat ne, jotka suoraan tai välillisesti omistavat yli 25 % yrityksestä, suoraan tai välillisesti käyttävät yli 25 % äänioikeuksista tai muutoin käyttävät ylintä päätäntävaltaa.

Pörssinoteeratun yhtiön ei tarvitse ilmoittaa edunsaajistaan, eikä niiden omistajia tarvitse tunnistaa.

Yhdistysten, säätiöiden ja asunto-osakeyhtiön edunsaajia ovat hallituksen jäsenet.  

Julkisoikeudellisten yhteisöjen edunsaajia ovat hallituksen jäsenet tai muutoin ylintä päätäntävaltaa käyttävät henkilöt.

Yhteisöjen tulee ilmoittaa tosiallisista edunsaajista Patentti- ja rekisterihallitukseen ja ilmoitusvelvollisen tulee aina KYC-työssään varmistaa yhteisön tosiasialliset edunsaajat. Tosiasiallinen edunsaaja on aina ihminen ja edunsaajien todentaminen tuo ymmärrystä siihen, ketkä organisaatiota tosiasiallisesti hallitsevat ja kenelle esimerkiksi tuotot menevät.

PEP Politically exposed person eli poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö. PEP-statuksen saa merkittävässä julkisessa virassa toimiva henkilö, jolla on paljon päätäntävaltaa tai jonka päätöksistä on vaikea valittaa.

Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi

a) valtionpäämiehenä, hallituksen päämiehenä, ministerinä, vara- tai apulaisministerinä;
b) parlamentin jäsenenä;
c) poliittisten puolueiden johtoelinten jäsenenä;
d) ylimpien tuomioistuinten, perustuslakituomioistuimen tai muun vastaavan oikeuselimen jäsenenä, jonka päätöksiin ei voida poikkeustapauksia lukuun ottamatta hakea muutosta;
e) tilintarkastustuomioistuimen ja valtiontalouden tarkastusvirastoa vastaavan valtion varainhoitoa tarkastavan ylimmän päättävän elimen jäsenenä;
f) keskuspankin johtokunnan jäsenenä;
g) suurlähettiläänä tai asiainhoitajana;
h) puolustusvoimissa vähintään kenraalikuntaan kuuluvana upseerina;
i) valtion kokonaan omistaman yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimen jäsenenä; tai
j) kansainvälisten yhteisöjen johtajana, varajohtajana ja hallituksen jäsenenä toimivat henkilöt.

”Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että esimerkiksi puoluesihteerit eivät ole PEP-henkilöitä, vaikka puolueen hallituksen jäsenet ovatkin. Myöskään kuningas Jari Litmanen ei ole PEP, vaikka moni muu kuningas on.”

RCA Relative or close associate to PEP eli PEP-henkilön sukulainen tai läheinen kumppani. Tällä tarkoitetaan PEP-henkilön:

a) aviopuolisoa tai kumppania, joka asianomaisen maan kansallisessa lainsäädännössä rinnastetaan aviopuolisoon;
b) lapsia ja heidän aviopuolisojaan tai edellä tarkoitettua kumppania;
c) vanhempia; ja
d) yhtiökumppaneita.

”Huomionarvoista on, että PEP-henkilön sisarukset eivät saa RCA-statusta. Toisaalta aina tulee huomioida henkilöt, jotka harjoittavat esimerkiksi yhteistä liiketoimintaa PEP-henkilön kanssa.”

Henkilö kantaa PEP- tai RCA-statusta vähintään 12 kk viran päättymisen jälkeen. Joissakin tapauksissa on kuitenkin syytä ajatella, että PEP-status ei ikinä lakkaa. Esimerkkinä tällaisesta voi olla globaalisti erittäin vaikutusvaltainen ja korkeassa asemassa vaikuttanut henkilö.

Miksi PEP- ja RCA-henkilöt sitten pitää tunnistaa, eihän vaikuttamisessa ole mitään väärää? Vaikutusvallassa itsessään ei tietenkään ole mitään pahaa, mutta henkilön mandaatti asettaa hänet epäeettiselle toiminnalle haavoittuvaiseksi. PEP-henkilölle on annettu vastuu tehdä yhteisiä asioita koskevia päätöksiä, jolloin omaan tai kaverin pussiin pelaaminen on yksiselitteisesti kiellettyä. Esimerkkinä kansanedustaja, jolle äänestäjät antavat mandaatin ja puolue arvopohjan, jonka perusteella päätökset tehdään. Moni voi kuitenkin yrittää esimerkiksi lahjomalla saada edustajaa toimimaan haluamallaan tavalla. Samasta syystä esimerkiksi oikeusneuvokset on luokiteltu PEP-henkilöiksi. Korkeimman oikeuden päätöksistä on hankala valittaa ja oikeusmurhan riski kasvaa, jos tuomari on lahjottavissa. Siksi erityisseuranta on tarpeen. Suureksi onneksi Suomessa on hyvin vähän korruptiota, mutta laadukas ja kansainvälinen AML-työ on omiaan myös pitämään sen kurissa.

SOF Source of funds eli varojen lähde.

SOW Source of wealth eli varallisuuden lähde.

Varojen tai varallisuuden alkuperä on usein tärkeä selvittää, jos esimerkiksi hallinnoi asiakkaan varoja. Kyse on yksinkertaisimmillaan siitä, että kysytään henkilöltä, mistä rahat tulevat tai millä rahoilla yritys on rahoitettu. Tästä ei siis riitä tositteeksi tiliote, eikä esimerkiksi tosite uhkapelivoitoista. Tiliote ei kerro varojen todellisesta alkuperästä mitään ja voittotositekin kertoo – no pelkästä voitosta. Millä rahalla pelejä on alun perin pelattu? Voiko asiakas todistaa, että on jäänyt pelistä voitolle? Mukaan on otettu SOF:n lisäksi myös SOW, sillä esimerkiksi aina edes kauppakirja asunnon myynnistä ei ole riittävä tosite rahojen alkuperäksi. On siis hyvä pyrkiä aina hahmottamaan asiakas kokonaisuutena ja miettiä, millä keinoin esimerkiksi tiettyyn taloudelliseen asemaan on päästy. Millä keinoin raha on luotu?

KYC Know your country eli tunne maasi. Vaikka KYC:n ”C” lähes aina viittaakin sanaan ”customer”, tarkoitetaan sillä välillä myös maata. Perusteellisessa AML-analyysissä tulee ottaa huomioon asiakkaan yhteydet eri maihin ja niiden vaikutus riskiin. Siksi on tärkeä ymmärtää, mitä haavoittuvuuksia eri maissa on. Maakohtaisia riskejä voivat olla esimerkiksi korruption esiintyvyys, terrorismin määrä, kansainväliset pakotteet, huumekaupan laajuus, ihmiskaupan esiintyminen tai vaikka pankkisektorin läpinäkyvyys.

ODD Ongoing due diligence eli jatkuva perusteellinen tunteminen. Rahanpesulaki edellyttää, että asiakassuhdetta tulee seurata jatkuvasti. Ei riitä, että asiakkaalta kerran kysyy miten asiat ovat, vaan tilannetta tulee päivittää. Tarkistusväli voi riskistä riippuen olla pidempi tai lyhyempi, mutta pääasia on, että seurata on jatkuvaa. 

Takanasi on nyt AML-kielen pikakurssi. Älä kuitenkaan anna lyhenneviidakon hämmentää. Yksinkertaisimmillaan kyse on asiakkaan ja yhteistyökumppanin toiminnan syvällisestä ymmärtämisestä. Ymmärrätkö asiakkaasi toimintaa ja ansaintalogiikkaa? Ovatko toiminnan yksityiskohdat johdonmukaisia ja uskottavia? Liittyykö asiakkaaseen seikkoja, jotka voivat kohottaa riskiä? Ja mikä tärkeintä – pystytkö näyttämään, että olet tehnyt kaikki nämä kontrollit?

Selvitä asiakkaidesi poliittinen vaikutusvaltaisuus ja valvontalistakytkökset helposti PEP- ja pakotelistakyselyn avulla. PEP- ja pakotelistakysely tuo helpotusta ja läpinäkyvyyttä ilmoitusvelvollisten yritysten KYC- eli Know Your Customer -prosessiin.

Tämä on toinen osa DOKSin ja Alma Talentin yhteistyössä tuottamasta rahanpesulakiin liittyvästä blogisarjasta. Seuraavaksi on vuorossa ilmoitusvelvollisuutta käsittelevä blogi. Edellisen blogitekstissä kerroimme, mitä laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä tarkoittaa.

DOKS® on fiksu ratkaisu rahanpesulain velvoitteiden ammattimaiseen hoitoon ja asiakassuhteen vastuulliseen perustamiseen.
Lue lisää täältä.