Tuomas Kiviranta: Ajankohtaista verotuksesta maa­ti­la­ve­ro­tuk­sen näkökulmasta

Kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien puolitoista kuukautta kestäneet hallitusneuvottelut Säätytalolla päättyivät perjantaina 16.6.2023. Samalla julkaistiin puolueiden neuvottelutulokseen perustuva tulevan pääministerin Petteri Orpon hallitusohjelma. Seuraavassa esitetään tiivistetysti erityisesti maa- ja metsätalouden harjoittajien kannalta kiinnostavia hallitusohjelman verolinjauksia.

Yritystoiminnan ja pääomatulojen verotus

Pääomatuloveroa tai piensijoittajan verotusta ei kiristetä missään omaisuuslajissa.
Yhteisöverokanta luvataan pitää kilpailukykyisellä tasolla ja reagoida tarvittaessa verrokkimaissa tapahtuviin verotuksen muutoksiin.

Listaamattomien yritysten osinkoverotus ja yrittäjävähennys säilytetään muuttumattomina.

Ansiotulon verotus

Ansiotulon verotusta kevennetään muun muassa korottamalla työtulovähennystä sekä nostamalla ns. solidaarisuusveron alaraja 150 000 euroon. Ansiotuloverotukseen tehdään tarkistus vuosittain ansiotaso- tai kuluttajaindeksin perusteella nopeammin kasvavan indeksin mukaisesti.
Maakuntaveron käyttöönottoa ei valmistella.

Maa- ja metsätalouden verotus

Metsävähennystä korotetaan 15 prosenttiyksiköllä. Nykyisin metsävähennyspohja on 60 % metsäkiinteistön hankintamenosta ja vähennyksen määrä voi olla enintään 60 % verovuoden metsätalouden pääomatulosta ennen muiden vähennysten tekemistä. Hallitusohjelmakirjauksen muotoilu ei ole yksiselitteinen, mutta tulkintani mukaan sekä metsävähennyspohja että vuotuinen enimmäismäärä kasvavat 60 prosentista 75 prosenttiin. Uudistus on tervetullut, ja se korostaa tarvetta huomioida metsävähennys esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa.

Hallitusohjelmakirjauksen mukaan ”maatalouden (pellot ja metsät) vuokratulojen verokohtelu yhdenmukaistetaan muiden vuokratulojen kanssa.” Tulkitsen, että ohjelmakirjaus koskee luonnollisten henkilöiden, verotusyhtymien ja kuolinpesien verotusta. Maatilasta tai sen osasta (esim. peltoalueesta) saadut tulot ovat maatalouden tulolähteen tuloa. Sama koskee myös metsäaluetta, vaikka metsänomistajalla ei olisi lainkaan peltoa. Tämä voi johtaa vuokratulojen verottamiseen osaksi tai kokonaan ansiotulona, jos maatalouden nettovarallisuus ei ole riittävä. Verorasitus voi muodostua siis huomattavasti korkeammaksi kuin pääomatulojen verokanta (30/34 %). Henkilökohtaisen tulolähteen vuokratulot kuitenkin verotetaan aina pääomatuloina. Hanketta voidaan pitää tervetulleena, sillä viime aikoina maatilan alueiden vuokraaminen esimerkiksi aurinkovoimakäyttöön on yleistynyt.

Maatalouden tasausvaraus korotetaan 25 000 euroon. Tasausvaraus on maatalouden tulolähteen erityisvaraus. Sitä voidaan käyttää investointien rahoittamiseen veroluotolla. Tällöin varauksen määrä tuloutetaan epäsuorasti ja se vähennetään koneiden tai rakennusten hankintamenosta. Toisaalta varausta voidaan käyttää myös tulon tasaamiseen tuleville kolmelle verovuodelle progressiovaikutuksen lieventämiseksi. Tasausvaraus on enintään 40 % maatalouden puhtaasta tulosta ennen varauksen vähentämistä, kuitenkin enintään 13 500 euroa. Eurorajaa nostettaisiin siis 13 500 eurosta 25 000 euroon.

Perintöverotus

Hallitusohjelman kirjauksen mukaan perintöveron maksuaikoja pidennetään 10 vuoteen. Nykyisin 10 vuoden maksuajan voi vaatia tilanteissa, joissa perintö- tai lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus soveltuu. Tämä maksuaika on koroton. Hallitus siis aikoo tehdä maksuajan saamisen mahdolliseksi myös tilanteissa, joissa ei saa sukupolvenvaihdoshuojennusta. Tämä on sinänsä toivottua, sillä sukupolvenvaihdoshuojennusta ei välttämättä aina saa yritystoiminnan jatkamistilanteissakaan, jos esimerkiksi jatkajan saama omistusosuus yhtiöstä on alle 10 % tai jatkaja on alaikäinen. Epäselväksi jää, mitkä ovat maksuajan saamisen edellytykset, lasketaanko maksuaikana verolle korkoa ja koskeeko maksuaika myös lahjaverotustilanteita.

Hallitusohjelman kirjauksen mukaan perintöveron korvaamista perintönä saadun omaisuuden luovutusvoittojen verotuksella selvitetään. Uudistus olisi mahdollisesti edullinen jatkajille, joilla ei ole aikomusta myydä esimerkiksi perintönä saamaansa yritystä. Uudistuksen toteuttaminen on kuitenkin teknisesti varsin haastavaa, ja se saattaa johtaa luovutusvoittoverotuksen voimakkaaseenkin kiristymiseen. Lisäksi on epäselvää, miten lahjaverotusta muutetaan, jos uudistus toteutetaan.

Kiinteistöverotus

Hallitusohjelmassa luvataan toteuttaa kiinteistöverotuksen uudistus, jolla ”korjataan kiinteistöjen verotusarvojen ja käypien arvojen eriytyminen toisistaan”. Uudistuksen luvataan toteutuvan pitkin siirtymäajoin ja sen todetaan olevan kohtuullinen kiinteistön omistajille.

Kiinteistöverouudistusta on suunniteltu vuosia, mutta sen toteutuminen on lykkääntynyt poliittisista syistä. Uudistuksen tavoite on saattaa kiinteistöjen arvostamisperusteet vastaamaan tämän päivän kustannus- ja hintatasoa sekä alueellisia hintaeroja. Uudistus saattaa toteutuessaan johtaa kiinteistöverotusarvojen nousuihin, minkä vuoksi sen vaikutuksia on aiheellista seurata tarkasti.

Hallitusohjelmassa luvataan myös tarkistaa aurinkovoimaloiden rakennelmien verotusarvojen määrittelyn ajantasaisuus ja varmistaa, ettei aurinkovoimalaan kohdistu suhteettomasti tuulivoimaa suurempi kiinteistövero. Ohjelmakirjaus sisältää seuraamisen arvoisia kirjauksia maa- ja metsätalouden harjoittajille, jotka vuokraavat tai suunnittelevat vuokraavansa metsä- tai peltoalueita aurinkovoimakäyttöön – erityisesti yhdistettynä yllä käsitellyn vuokratulojen verotuksen yhdenmukaistamista koskevan kirjauksen kanssa.

**

OTM, KTM Tuomas Kiviranta työskentelee Deloitte Oy:ssä Senior Managerina (Global Business Tax). Hän myös vastaa maa- ja metsätalouden sekä muiden maaseutu­elinkeinojen verotusta koskevan Maatilaverotus-hakuteoksen päivittämisestä.