”Tuomioistuinten välistä toimivallan jakoa pitää selkiyttää”

Presidenttiys on alkanut kokousten ja tulevien asioiden suunnittelun merkeissä. Toimin tätä ennen työtuomioistuinneuvoksena, joten talo on tuttu ja tiesin, mitä asioita on tulossa työpöydälleni. Käytännössä kyse on ollut esimerkiksi työtuomioistuimen työjärjestyksen ja erilaisten suunnitelmien päivittämisestä. Työtuomioistuimessa on kaksi tuomaria, presidentti ja työtuomioistuinneuvos. Presidentti on perinteisesti istunut puolet työtuomioistuimeen tulevista jutuista. Uudessa tehtävässäni lainkäyttöä tulee olemaan paljon, joten siltä osin työni tulee pysymään samanlaisena kuin aiemminkin. Sen lisäksi hallinnollista työtä tulee nyt olemaan enemmän.

Juridiikka ei ollut minulle mikään sukurasite. Opiskelin heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa germaanista filologiaa. Tuona aikana mielenkiintoni yhteiskunnan toimintaan ja oikeudenmukaisuuteen liittyviin kysymyksiin heräsi. Juridiikka alkoi tuntua tieteenalana kiinnostavammalta kuin filologia.

Valmistuttuani olin pitkään yliopistolla tutkijana ja tein väitöskirjaa, mutta halusin myös kokeilla auskultointia ja nähdä, millaista tuomioistuintyöskentely on. Se auttoi minua ymmärtämään, mitä oikeasti halusin: olla tuomari. Niinpä jäin sille tielle, vaikka Pirkanmaalla auskultoinnin jälkeen tein väitöskirjani loppuun ja väittelin. Hakeuduin eri tuomioistuimiin, ensin esittelijäksi ja sitten työtuomioistuimen tuomariksi. Haluan olla mukana ratkomassa konkreettisia oikeustapauksia.

Yksittäisten oikeustapausten synnyttämät moninaiset ajatukset on hyvä saada järjestykseen ja jäsenneltyä paperille. Siksi kirjoittaminen on minulle hyvin tärkeää. Vaikka minusta ei tullut yliopistotutkijaa, olen ollut mukana erilaisissa kirjaprojekteissa ja haluan perehtyä syvällisesti oikeudellisiin kysymyksiin. Suurin haaste kirjoittamisessa on, että sitä täytyy tehdä omalla ajalla muun työn ohella. Systematisointi, yleisten oppien kehittely ja – parhaassa tapauksessa – uuden luominen vie paljon aikaa.

Kokemukseni mukaan hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kirjoittaminen on urakkatyötä, koska se vaatii ajatuksen kasassa pitämistä. Siksi kirjoittamiseen tulisi varata aina pidempi yhdenjaksoinen aika kerrallaan, mikä on tässä työssä haastavaa. Oikeuskirjallisuudella on kuitenkin valtava merkitys ja sitä on välttämätöntä olla lainkäyttäjien saatavilla. Ilman oikeuskirjallisuutta tuomioistuimien työskentely olisi todella hankalaa.

On ollut onni saada ympärille kannustavia ja kirjoittamista tukevia ihmisiä. Erityisesti haluan mainita professori emerita Kevät Nousiaisen, joka oli väitöskirjani ohjaaja ja esihenkilöni yliopistoaikoina noin kymmenen vuotta. Hän on esikuvani, vaikka olemmekin juristeina hyvin erilaisia. Kevät on pikemminkin teoreetikko ja minä taas edustan lainoppia, joten näkökulmamme poikkesivat toisistaan rikastavalla tavalla. Hän kannusti minua tekemään akateemista tutkimusta ja opasti siinä. Samoin Jorma Saloheimo työtuomioistuimessa oli tärkeä tuki ja esimerkki. Hän oli työtuomioistuimen presidentti, kun aloitin esittelijänä. Kaikissa tuomioistuimissa, joissa olen työskennellyt, on myös arvostettu tekemääni akateemista tutkimusta.

Haluan vaikuttaa tuomioistuinten välisen toimivallan jaon selkeyttämiseen. Se on ollut pitkään tulkinnanvarainen kysymys ja johtanut siihen, että kanteita on saatettu nostaa väärissä foorumeissa. Pahimmissa tapauksissa tämä voi johtaa oikeudenmenetyksiin. Usein on tulkinnanvaraista, pitäisikö tapaus käsitellä työtuomioistuimessa vai käräjäoikeudessa tai hallinto-oikeudessa. Tuomarit saattavat käyttää paljon työaikaa sen selvittämiseen, onko asia ylipäätään vireillä toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Tämä on tietysti samalla myös julkisten varojen tuhlausta ja kasvattaa oikeudenkäyntikuluja. Uuden työelämälainsäädännön jälkeen toimivallan jaosta on tullut entistä sekavampi. Oikeusministeriön asettamassa oikeuslaitostyöryhmässä käsitelläänkin nyt muun muassa toimivallan jakoon liittyviä kysymyksiä juuri työ- ja virkamiesoikeudellisissa asioissa.

Tässä työssä olen näköalapaikalla vaikuttamassa työoikeuden kehitykseen. Tietysti työtuomioistuimen aseman turvaaminen on tärkein tehtäväni. Haluan varmistaa, että meillä on osaavat ja hyvinvoivat työntekijät, ja että sekä kansalaisten että työmarkkinaosapuolten luottamus meihin säilyy.

Syntymävuosi: 1976
Perhe: puoliso ja kaksi poikaa
Tutkinnot ja arvonimet: OTT, VT
Yliopisto ja valmistumisvuosi: Helsingin yliopisto 2003
Lempioikeudenala: työoikeus
Jos ei olisi juristi, olisi: opettaja
Motto: Ole se muutos, jonka maailmassa haluat nähdä.

Suosittelen
Kirja: Minna Rytisalo: Jenny Hill
Elokuva: Oikeuden puolesta
Laulu: Jonna Tervomaa: Minä toivon
Laji: jooga
Kuvataiteen teos: Helene Schjerfbeck: Lukevat tytöt