Tuo­miois­tuin­vi­ras­to: Vuonna 2023 tuo­miois­tuin­lai­tok­sen toi­min­tae­del­ly­tyk­set paranivat

”Tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytykset ovat parantuneet olennaisesti. Perusrahoitusta ollaan vihdoinkin saattamassa kuntoon ja meneillään on useita keskeisiä hankkeita. Tämä luo erinomaiset edellytykset toiminnan kehittämiselle eri tasoilla”, sanoo Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola.

Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2024–2027 (ns. kehyspäätös) tuomioistuinlaitokselle myönnettiin lähes 20 miljoonaa euroa pysyvää lisärahoitusta. Lisäksi on mahdollista, että oikeudenhoidon selontekoa varten tehtyihin laskelmiin perustuva tarve noin 30 miljoonan euron pysyvästä lisärahoituksesta toteutuu vielä kuluvalla hallituskaudella. Tilinpäätösvuoden syksyllä käydyissä vuotta 2024 koskevissa tulosneuvotteluissa tuomioistuimille myönnettiin noin sadan henkilötyövuoden lisäys henkilöstöresursseihin.

”Valtaosa uudesta henkilöstöstä rekrytoidaan pääkaupunkiseudun isoihin ja ruuhkautuneisiin käräjäoikeuksiin ja hovioikeuteen. Kunhan ruuhkat saadaan purettua, henkilövoimavaroja voidaan jakaa tasaisemmin myös muihin tuomioistuimiin ja muualle Suomeen. Tavoitteena on, että asiat ratkaistaan joutuisasti ja että oikeusturva toteutuu yhtäläisesti koko maassa”, ylijohtaja Jaakkola jatkaa.

Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2023 yhteensä 575 845 asiaa, mikä on 64 130 asiaa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Käräjäoikeuksien työmäärään vaikuttaa keskeisesti rikosasioiden määrä. Vuonna 2023 rikosasioita saapui 54 606, mikä on 3 040 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvua viime vuoteen verrattuna oli lähes jokaisessa rikosryhmässä. Määrällisesti eniten kasvua oli varkauksissa (13 %), pahoinpitelyissä (10 %) ja törkeissä rattijuopumuksissa (8 %). Yleisimmät rikosnimikkeet olivat edellä mainittujen lisäksi talousrikokset, liikenteen vaarantaminen ja liikennerikkomus. Liikennejuopumusten ja törkeiden rattijuopumusasioiden osuus kaikista rikosasioista on merkittävä. Niitä oli yhteensä 10 849 asiaa. Koko maan kaikista rikosasioista noin 15 % saapui Helsingin käräjäoikeuteen, jonka asiamäärä kasvoi 647 asialla edellisestä vuodesta.

Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa oli 6,3 kuukautta (2022: 6,3 kk). Pisimmät käsittelyajat olivat pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksissa (Helsingissä 10,8 kk; Länsi-Uudellamaalla 8,7 kk; Itä-Uudellamaalla 7,9 kk). Vuoden 2023 lopussa yli 12 kuukautta vireillä olleita rikosasioita oli 5 627 (2022: 5 532).

Riita-asioita saapui vuonna 2023 kaikkiaan 440 151 asiaa (2022: 383 343) ja niitä ratkaistiin 414 009 asiaa (2022: 376 549). Istunnossa ratkaistujen kaikkien riita-asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 14,2 kuukautta (2022: 15,5 kk).

Hakemusasioiden asiamäärät kasvoivat hieman edellisestä vuodesta. Saapuneiden asioiden määrä vuonna 2023 oli 44 982 asiaa (2022: 44 079 asiaa) ja niitä ratkaistiin hieman enemmän kuin niitä saapui eli 45 233 asiaa (2022: 44 064 asiaa). Saapuneista hakemusasioista avioeroasioita oli 15 665 (2022: 15 357).

Vuonna 2023 hovioikeuksiin saapui 7 827 asiaa, joka on noin 70 asiaa vähemmän kuin vuonna 2022. Saapuneista asioista rikosasioita oli 68 % (2022: 68 %) ja muita asioita 32 % (2021: 32 %). Hovioikeudet antoivat yhteensä 7 795 ratkaisua. Vireillä olevien asioiden määrä kasvoi noin 30 asialla edellisestä vuodesta. Vuonna 2023 keskimääräinen käsittelyaika oli 6,9 kuukautta, joka oli 0,4 kk pidempi kuin edellisenä vuonna. Rikosasioissa käsittelyn kesto oli 7,0 kuukautta (2022: 6,4 kk) ja riita-asioissa 7,3 kuukautta (2022: 7,5 kk).

Korkeimman oikeuden kokonaisasiamäärä vastasi edellisen vuoden tasoa. Vuonna 2023 asioita saapui yhteensä 1 888. Saapuneista asioista suurin osa oli valituslupahakemuksia, joita tuli vireille yhteensä 1 685 asiaa (2022: 1 684).

Vuonna 2023 hallinto-oikeuksiin saapui 17 403 asiaa, mikä on suunnilleen saman verran kuin vuonna 2022. Asioista 23 % oli ulkomaalaisasioita (2022: 24 %), joihin kuuluvat myös turvapaikka-asiat. Turvapaikka-asioita saapui yhteensä 981 asiaa, mikä on selvästi vähemmän (-19 %) kuin edellisenä vuonna (2022: 1 218 asiaa).

Keskimääräinen käsittelyaika hallinto-oikeuksissa oli 9,3 kuukautta (2022: 9,9 kk). Pisimpään viipyivät ympäristöä (17,2 kk), rakentamista (14,0 kk), verotusta (13,2 kk) ja itsehallintoa (12,4 kk) koskevat valitukset. Sosiaali- ja terveydenhuoltoasioissa käsittelyaika oli keskimäärin 6,4 kuukautta. Lastensuojeluasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 9,2 kuukautta. Yhteiskunnallisesti merkittävien kaava-asioiden käsittelyaika oli 14,5 kuukautta.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asioita saapui vuoden 2023 aikana yhteensä 3 570 ja niitä ratkaistiin 3 837. Vuoden 2023 lopussa oli vireillä yhteensä 1830 asiaa. Ulkomaalaisasioita saapui vuoden aikana 1 187 asiaa, niitä ratkaistiin 1 488 asiaa (2022: 1 586 asiaa) ja vuoden 2023 lopussa niitä oli vireillä 490 asiaa. Kaikkien asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 6,5 kuukautta (2022: 7,2 kk).

Tuomioistuinlaitoksen kirjanpitoyksikön toiminnan kulut vuonna 2023 olivat yhteensä noin 320 miljoonaa euroa. Merkittävimmät kulut muodostuivat henkilöstökuluista (75,6 %). Henkilöstökulut kasvoivat noin 7 % vuoteen 2022 verrattuna, mikä johtuu palkankorotuksista ja henkilöstömäärän lisäyksestä. Vuokria kirjattiin kertomusvuonna 38,7 milj. euroa, mikä oli 2,6 milj. enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuokramenojen kasvua selittävät pääosin indeksikorotukset.

Tuomioistuinlaitoksen henkilötyövuosien määrä vuoden 2023 aikana oli 3 454 henkilöä, joista 24,1 prosenttia oli määräaikaisia. Naisten osuus henkilöstöstä on noin 72,4 prosenttia.

Lähde: Tuomioistuinviraston tiedote.