Tutkimus: Lisätoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla ilmasto- ja ener­gia­ta­voit­tei­den saavuttamiseen

20.06.2024 10:13

Skenaariolaskelmien perusteella Suomi ei saavuta hiilineutraalisuustavoitetta vuoteen 2035 mennessä nykyisillä ilmasto- ja energiapoliittisilla toimilla, vaan lisätoimien tarve on ilmeinen.

Laskelmien lähtöoletuksista riippuen lisätoimien tarve oli 2–19 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO2-ekv.). Suurimmat epävarmuudet liittyvät maankäyttösektorin kehitykseen sekä puhtaan energian ja teollisuuden investointien toteutumiseen.

Perusskenaariot energia- ja ilmastotoimien kokonaisuudelle kohti päästöttömyyttä (PEIKKO) -hankkeen tavoitteena oli laatia kasvihuonekaasupäästöjen ja energiataseiden kehityskulut vuoteen 2055 asti nykyisillä energia- ja ilmastopoliittisilla toimilla, eli perusskenaariossa.  Määrittelyissä on huomioitu pääministeri Marinin hallituksen toimikautena 31.3.2023 mennessä toimeenpannut energia- ja ilmastopoliittiset päätökset sekä EU:n asettamat ilmasto- ja energiasäädökset.

Hankkeessa laadittiin kolme vaihtoehtoista perusskenaariota, eli WEM-skenaariota (With Existing Measures). Nämä nimettiin WEM-Perus (WEM-P), WEM-High (WEM-H) ja WEM-Low (WEM-L) -skenaarioiksi. Keskeiset erot skenaarioiden välillä liittyvät oletuksiin toimintaympäristön muutoksista ja siten puhtaiden investointien toteutumiseen sekä maatalouden ja liikenteen kehityksen osalta myös käyttäytymisen muutokseen.

Skenaariolaskelmien perusteella Suomi ei saavuta hiilineutraalisuustavoitetta vuoteen 2035 mennessä. Lisätoimien tarve, eli päästökuilu, oli WEM-P- ja WEM-H-skenaarioissa 16–19 Mt CO2-ekv. WEM-L-skenaariossa oletus alhaisemmasta talouskehityksestä johti maankäyttösektorin nettonielujen kasvuun, jonka vuoksi päästökuilu vuonna 2035 oli enää 2 Mt CO2 ekv. Skenaariolaskelmiin liittyvien merkittävien epävarmuuksien vuoksi maankäyttösektorin nielukehitys voi kuitenkin olla huomattavasti (8–12 Mt CO2-ekv.) mallinnettua heikompi.

Taakanjakosektorin osalta EU on asettanut Suomelle sitovan tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Taakanjakosektorin päästökuilu oli WEM-varianteissa 1,3–1,6 Mt CO2-ekv., ja vuoden 2030 taakanjakosektorin tavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimia tai joustomekanismien käyttöä. Tarkasteluissa on oletettu, ettei maankäyttösektorin EU-velvoitteesta siirry lisätaakkaa taakanjakosektorille.

Tutkimus on toteutettu Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n (VTT), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteistyönä. Hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään hallituksen tulevan energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU:n) laadinnassa.

Lähde: valtioneuvoston tiedote.

Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus

Tilaa uutiskirje

Juridiikan ja talouden uutiskirje

Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.

Aiheeseen liittyvää