Tutkimus: Puolet yhden huoltajan perheistä saa asumistukea ja joka kymmenes lapsi kuuluu toi­meen­tu­lo­tu­kea saavaan perheeseen

Yleistä asumistukea sai vuonna 2023 yli 111 000 lapsiperhettä. Yhden huoltajan perheistä lähes joka toinen sai asumistukea. Kahden huoltajan perheistä noin 6 prosenttia sai yleistä asumistukea. Noin puolet yleistä asumistukea saaneista lapsiperheistä sai palkkatuloja viime vuonna.

”Kun perhettä ja sen taloutta kannattelee vain yksi aikuinen, rahatilanne on usein tiukempi ja sosiaaliturvaa saattaa tarvita myös pienten palkkatulojen lisäksi”, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.

Sosiaaliturvaan vuosina 2022–2024 tehdyt muutokset vaikuttavat lapsiperheiden toimeentuloon ja työnteon kannustimiin moniin suuntiin. Etenkin yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan tehdyt leikkaukset lisäävät lapsiperheiden pienituloisuutta.

Perustoimeentulotukea sai vuonna 2023 lähes 47 000 lapsiperhettä. Yhden huoltajan perheistä joka kymmenes sai perustoimeentulotukea vuoden lopussa, kahden huoltajan perheistä vain joka viideskymmenes.

Kahdeksan prosenttia kaikista alaikäisistä asui vuonna 2023 perustoimeentulotukea saavissa lapsiperheissä. Yhteensä näitä lapsia oli lähes 87 000. Valtaosa perustoimeentulotukea saaneista lapsiperheistä sai kuitenkin tukea hyvin lyhytaikaisesti.

”Tiedämme aiemmista tutkimuksista, että toimeentulotuen saaminen lapsena on yhteydessä muun muassa heikompaan koulumenestykseen ja toimeentuloon, mielenterveysongelmiin ja ylivelkaantumiseen. Mitä pidempään toimeentulotukea on saanut lapsuudessa, sitä enemmän nämä haasteet korostuvat”, sanoo Itlan tutkimusprofessori Tiina Ristikari.

Kun lapsi asuu kahdessa kohdissa vuorotellen, kustannukset eivät pelkästään jakaannu vanhemmille vaan kokonaisuudessa kasvavat. Tässä tutkimuksessa selvitettiin mikrosimuloinnin avulla, miten lapsiperheiden pienituloisuusaste muuttuu, jos lasten asuminen kahdessa kodissa otetaan huomioon molempien kotitalouksien menoissa.

Jos lapsen kustannuksia lasketaan kummankin vanhemman kotitaloudelle, pienenevät laskennalliset käytettävissä olevat tulot siinä taloudessa, jossa lapsi ei ole kirjoilla. Pienituloisia vanhempia on siis näin laskettuna huomattavasti enemmän kuin yleensä on esitetty.

Eron jälkeen vanhempien on sovittava lapsen elatuksesta. Tutkimuksessa haastatellut asiantuntijat painottivat, että vanhempien välisiin erimielisyyksiin on tärkeää puuttua mahdollisimman aikaisin, jotta lapsen riittävä elatus ei vaarantuisi. Lastenvalvojilla on tässä työssä keskeinen rooli.

Tutkijat listasivat raportissa päätöksenteon avuksi 17 erilaista toimenpidettä, esimerkiksi muutoksia lasten kotihoidon tukeen tai lapsilisään. Tutkijat eivät kuitenkaan esitä varsinaisia suosituksia siitä, mitä toimenpiteitä päättäjien pitäisi tehdä, vaan kuvailevat niiden todennäköisiä vaikutuksia. Toimenpiteillä on vaikutuksia paitsi toimeentuloon myös työnteon kannustimiin ja julkiseen talouteen. Sama toimenpide voi parantaa joidenkin perheiden toimeentuloa ja heikentää toimeentuloa toisissa.

”Toivomme, että kuvauksemme toimenpiteistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista auttaa päätöksentekoa. Lopulta on päättäjien eikä tutkijoiden tehtävä valita, millaisia toimia halutaan tehdä”, sanoo tutkimuspäällikkö Jauhiainen.

Tutkimustuloksia hyödynnetään parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean työssä osana käynnissä olevaa sosiaaliturvauudistusta. Tutkimuksen toteuttivat Kela ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla.

Raportti: Lapsiperheiden pienituloisuus, sosiaaliturva ja asumisjärjestelyt.

Lähde: valtioneuvoston tiedote.