Tutkimus: Säädöskielen ymmärrettävyyteen on syytä panostaa
Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettu hanke tutki, miten erilaiset lukijaryhmät ymmärtävät suomen- ja ruotsinkielisiä säädöstekstejä ja mitkä säädöskielen ominaisuudet estävät ja mitkä edistävät säädösten ymmärtämistä. Tutkittavia ryhmiä olivat muun muassa juristit, muut asiantuntijat ja maallikot.
Odotuksenmukaisesti juristit ymmärtävät säädöskieltä parhaiten, mutta myös he pitävät säädöksiä vaikeina ja raskaslukuisina. Jos lukijalla ei ole juridista koulutusta, ymmärtäminen on vaikeampaa. Lukemista vaikeuttivat etenkin pitkät ja mutkikkaat virkkeet, viittaukset ja termit. Ymmärtämistä helpottavina piirteinä mainittiin lyhyet virkkeet, tutut sanat ja luetelmat. Ruotsinkieliset pitivät vaikeuttavana piirteenä termejä selvästi useammin kuin suomenkieliset.
Ymmärrettävyyden arviointi säädösten vaikutusarviointiin ja neljä muuta suositusta
Kysely- ja käytettävyystutkimuksen perusteella tutkijat esittävät viisi suositusta, joiden avulla säädöskieltä ja sen ymmärtämistä voidaan parantaa:
- Lisätään ymmärrettävyyden arviointi säädösten vaikutusarviointiin.
- Arvioidaan säädösten ymmärrettävyyttä lainvalmistelussa käytettävyystestauksen avulla.
- Jatketaan säädöskielen lähentämistä yleiskieleen.
- Tarjotaan tietoa säädöstekstien lukemisesta ja siinä käytettävistä apuneuvoista.
- Otetaan myös ruotsinkielinen säädösversio huomioon lainvalmisteluprosessin alusta asti.
Suomenkieliseen kyselyyn osallistui 579 vastaajaa ja ruotsinkieliseen 87. Käytettävyystutkimuksessa koehenkilöt sanallistivat ääneen kokemuksensa säädöstä lukiessaan.
Juristeilla on lukuavain, maallikot syyttävät myös itseään
Juristin koulutus antaa säädösteksteihin eräänlaisen ”lukuavaimen”. Tällaisena avaimena voi toimia esimerkiksi se, että juristilla on koulutuksensa ansiosta ennakkokäsitys asian oikeudellisesta luonteesta ja ratkaisusta sekä kokemusta säädösten lukemisesta. Tottumattoman lukijan on vaikeampi nähdä, mikä on tarpeellista tietoa ja mikä voidaan sulkea pois. Maallikot syyttivät ymmärtämisvaikeuksista tekstin lisäksi itseään.
Tutkimushankkeen toteuttivat Kotimaisten kielten keskus, Helsingin yliopisto ja Varsovan yliopisto.
Lähde: oikeusministeriön tiedote.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ajankohtaiset
Juridiikan ajankohtaiset on sisältöpalvelu juridiikan asiantuntijoille. Palvelu kokoaa yhteen kiinnostavimmat aiheet ja ilmiöt eri oikeudenaloilta: julkaisemme uutisia, artikkeleita, oikeustapauskommentteja, säädös- ja tapauskoosteita sekä Juridiikkaa lyhyesti -kirjoituksia ja -videosisältöjä. Tilaamalla palvelun uutiskirjeen saat uusimmat sisällöt sähköpostiisi joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Suomi saa 50 miljoonaa euroa lisärahoitusta itärajan valvonnan vahvistamiseen
Suomen aikuisväestö PIAAC-tutkimuksen kärkimaa