Tutkimus: Sosiaaliturva- ja verojärjestelmä pienensivät koronakriisin vaikutuksia tuloeroihin

Koronapandemian ja hallituksen tekemien politiikkatoimien taloudellisten vaikutuksien kohdentumista kansalaisiin on tutkittu nyt valmistuneessa VATT:n tutkimusprofessori Tomi Kyyrän ja Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhosen vetämässä yhteishankkeessa.

Pandemia osoitti, että suomalaisen hyvinvointivaltion perusrakenteet suojasivat kansalaisia erittäin hyvin koronan talousvaikutuksilta. Sosiaaliturva- ja verojärjestelmä tasoittivat koronakriisin vaikutuksia niin, ettei taloudellinen eriarvoisuus olennaisesti lisääntynyt. Pienituloisten osuus koko väestöstä kasvoi kuitenkin kriisin myötä noin yhdellä prosenttiyksiköllä. Koronaviruspandemia ei kansainvälisten tutkimusten perusteella lisännyt tulonjaon epätasaisuutta olennaisesti muissakaan Euroopan maissa. Vertailumaissa kriisin vaikutuksia tasasivat erityisesti erilaiset tilapäiset koronatuet.

Yritykset reagoivat työvoiman kysynnän vähenemiseen pääosin lomautuksilla eikä irtisanomisilla. Työttömyysturvan kaltaiset tulonsiirrot ja pienempien tulojen myötä alentunut verotusaste kompensoivat tulonmenetyksiä. Koronavuonna 2020 kaikkien palkansaaja- ja yrittäjäkotitalouksien markkinatulot laskivat mikrosimulointilaskelmien perusteella keskimäärin 2,6 prosenttia, mutta käytettävissä olevat tulot vain 1,2 prosenttia.

”Suojaverkkojen tehokas vaikutus näkyy, kun tarkastellaan työttömyyttä tai lomautuksen kokeneiden palkansaajakotitalouksien tulonmenetyksiä. Näillä markkinatulot laskivat jopa 14,5 prosenttia, mutta käytettävissä olevat tulot vain 4,7 prosenttia”, tiivistää VATT:n Tomi Kyyrä.

Taloudelliset vaikutukset vaihtelivat suuresti eri toimialoilla. Erityisesti koronasta kärsivät majoitus- ja ravintolatoiminta, virkistyspalvelut ja logistiikka. Tämä heijastui myös näillä aloilla työskentelevien palkkatuloihin.

Kriisin taloudelliset vaikutukset eivät kuitenkaan kohdentuneet tasaisesti kaikkiin kansalaisryhmiin. Työllisyys ja palkkasumma vähenivät erityisen paljon alle 25-vuotiaiden ryhmässä, jossa on esimerkiksi paljon sivutoimisesti työskenteleviä opiskelijoita.

Korona-aikana hallitus teki myös erilaisia kohdennettuja politiikkatoimia. Niistä tehokkaimmiksi osoittautuivat nopeat lakimuutokset, joilla mahdollistettiin myös määräaikaisessa työsuhteessa olevien lomauttaminen ja helpotettiin yrittäjien mahdollisuutta saada Kelan työmarkkinatukea yritystoiminnan ajautuessa vaikeuksiin. Vuonna 2020 työmarkkinatukea saaneiden yrittäjien markkinatulojen lasku oli keskimäärin 12,5 prosenttia, mutta työmarkkinatuen ansiosta käytettävissä olevat tulot laskivat vain neljä prosenttia.

Pandemian aikana tehtiin myös poikkeustoimia, joiden vaikutus työttömyyttä tai lomautuksia kokeneiden palkansaajakotitalouksien tulonmuodostukseen jäi vähäiseksi. Tällaisia olivat esimerkiksi epidemiakorvaus toimeentulotuessa ja työttömyysturvan työssäoloehdon lyhennys.

”Kokoontumisrajoitusten alueellisella kiristämisellä loppuvuonna 2020 ei myöskään ollut keskimäärin merkittäviä vaikutuksia toimien kohteeksi joutuneilla alueilla työskennelleiden tuloihin. Joillain toimialoilla kuten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa havaittiin tulojen laskua”, kertoo Laboren osuudesta vastannut tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen.

Tutkimus toteutettiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa ja se vastaa erityisesti talousneuvoston tietotarpeisiin.

Lähde ja lisätietoja: valtioneuvoston tiedote.