Tutkimus: Su­ku­puo­li­vai­ku­tus­ten arviointi ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen työ­eh­to­so­pi­muk­siin ja osaksi neu­vot­te­lu­kult­tuu­ria

Naisten ja miesten keskiansioiden ero on kaventunut varsin hitaasti, vaikka naiset ovat Suomessa korkeasti koulutettuja. Palkkatasa-arvon toteutuminen riippuu osaltaan siitä, miten työmarkkinaosapuolet ottavat toiminnassaan huomioon palkkatasa-arvon näkökulman työmarkkinasopimuksissa ja palkkausjärjestelmissä.  

Tutkimustulosten mukaan näyttää siltä, että työmarkkinaosapuolet ovat sitoutuneet sukupuolten tasa-arvoon yleisellä tasolla, mutta se ei vielä konkretisoidu esimerkiksi sopimusneuvotteluissa.   

 - Työehtosopimusten osapuolten tulisi sitoutua työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointiin etenkin palkkausta koskevien määräysten osalta, toteaa emeritaprofessori Kevät Nousiainen (OTT, Turun yliopisto). Hän huomauttaa myös, että työehtosopimusneuvotteluissa ja työehtoja sovellettaessa sukupuolivaikutusten arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota samanarvoiseen työhön ja välilliseen syrjintään.  

- Kehittämistarpeita on jopa sellaisilla sopimusaloilla, joilla tasa-arvon edistämiseen on pitkään panostettu, kuten tarkastelun kohteina olleilla rahoitusalalla ja Maanmittauslaitoksella.  Kehittämistarpeet koskevat palkka-avoimuuden lisäämistä ja kaikkien taloudellisten etujen ottamista mukaan työn vaativuuden arviointijärjestelmiin. Järjestelmiä pitäisi pystyä muuttamaan muuttuvien työtehtävien ja uuden teknologian myötä, toteaa emeritusprofessori Niklas Bruun (OTT, Hanken). 

Suomessa on tehty vain niukasti tutkimusta työmarkkinasopimusten ja palkkausjärjestelmien vaikutuksesta palkkatasa-arvoon. Tutkimus paikkaa tätä aukkoa. Tulokset ovat erittäin merkittäviä ja vahvistavat perus- ja ihmisoikeutta saada samasta ja samanarvoisesta työstä samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta. Tutkimustulokset ovat myös hyödyllisiä, kun Suomi lähivuosina ryhtyy panemaan täytäntöön Euroopan unionin keväällä hyväksymää palkka-avoimuusdirektiiviä.

Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Työmarkkinajärjestöille tehdyllä kyselyllä kartoitettiin sukupuolivaikutusten arviointia työehtosopimuksissa ja -neuvotteluissa. Toisessa vaiheessa analysoitiin yksityisen rahoitusalan ja julkisen sektorin Maanmittauslaitoksen sopimukset. Sopimusten palkkausjärjestelmiä, niiden soveltamista ja läpinäkyvyyttä arvioitiin oikeudellisesti ja haastatteluin. 

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama tutkimus perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan, jonka mukaan työehtosopimusten sukupuolivaikutukset tuli arvioida. Tutkimuksen toteuttivat vuosina 2022–2023 emeritusprofessori Niklas Bruun ja emeritaprofessori Kevät Nousiainen sekä YTM Miikaeli Kylä-Laaso ja HTM, TkL Virpi Liinalaakso.

Lähde: sosiaali- ja terveysministeriön tiedote.