Tutkimus: Tuotteiden elinkaaripäästöihin perustuva kulutusvero vaatii tarkkaa harkintaa ja parempaa tietopohjaa
Tuoreessa valtioneuvostolle laaditussa tutkimuksessa selvitettiin, olisiko tuotteiden elinkaaren aikaisiin kasvihuonekaasujen päästöihin perustuvasta kulutusverosta saatavissa lisää tehoa ilmastopolitiikkaan. Tällaisten kulutusverojen toteuttaminen on kuitenkin vaativaa ja edellyttää tarkkaa harkintaa.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteisessä tutkimushankkeessa on selvitetty sekä eri tuotteiden elinkaaripäästöjä että käytännön mahdollisuuksia toteuttaa Suomessa päästöihin perustuva kulutusvero. Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa ja se pohjautuu muun muassa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa esitettyyn tavoitteeseen päästöjen vähentämisestä kotitalouksien kulutustottumuksia muuttamalla. Hankkeen vetäjänä on toiminut VATT:n erikoistutkija Piia Remes.
Ilmastopolitiikan tavoitteiden kiristyessä ja globaalin hiilen hinnan puuttuessa vaaditaan yhä enemmän kansallisia toimia ilmastopolitiikan tehostamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen alentamiseksi. Hallitusohjelmassa on siksi asetettu tavoite selvittää mahdollisuuksia säätää sekä kotimaisia että tuontituotteita koskeva elinkaaripäästöihin perustuva kulutusvero.
”Jotta vero voitaisiin suunnitella niin, että sillä olisi toivottu ohjausvaikutus, pitäisi tietää, missä määrin vero siirtyy tuotteen hintaan ja kuinka muuttunut hinta vaikuttaa kuluttajien valintoihin. Meillä ei ole vielä näitä tietoja juuri millekään tuotteelle”, sanoo VATT:n erikoistutkija Piia Remes.
”Elinkaaripäästöihin perustuvassa kulutusverossa toinen suuri tietotarve liittyy päästötietoihin. Vaikka tuotteiden hiilijalanjälkiä koskeva tiedontuotanto on kehittynyt viime vuosina ja tietoa kertyy nopeasti, tiedonhankinta ei ole kuitenkaan vielä riittävän vakiintunut niin laajaan käyttötarkoitukseen kuin elinkaariperusteinen kulutusvero olisi. Erityisesti maankäytön merkitys tuotteiden hiilijalanjäljissä tunnetaan vielä huonosti”, kertoo kehittämispäällikkö Ari Nissinen Sykestä.
Päästöperusteinen kulutusvero voisi soveltua tuotteisiin, joiden kulutusperäiset päästöt ovat suuret, eivät vaihtele merkittävästi tuottajien välillä eivätkä kuulu muun päästöohjauksen piiriin. Esimerkiksi eläinperäiset elintarvikkeet olisivat tällainen tuoteryhmä.
Veron toteuttaminen olisi kuitenkin nykytiedoilla vaikeaa, sillä päästöjen määrittämistä ja päästötietoja pitää vielä parantaa. Verojen vaikutuksia kuluttajahintoihin ei tunneta hyvin. Samoin hintojen vaikutuksista kuluttajien valintoihin ei ole riittävästi tietoa. Tämänhetkisillä tiedoilla erilaiset vero-ohjauksen kustannukset – myös ympäristö- ja muut hyvinvointivaikutukset laajasti huomioiden – voisivat olla suuremmat kuin hyödyt.
Lähde ja lisätietoja: valtioneuvoston tiedote.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Valtiovarainvaliokunnan mietintö yleisradioverosta annetun lain ja arvonlisäverolain muuttamisesta valmistui
Tuuli- ja aurinkovoimaloiden tuomat kiinteistöverotuotot eivät jakaudu tasaisesti