Työ­eh­to­so­pi­muk­seen perustuva palkan korottaminen

Talven ja kevään aikana on useimmilla toimialoilla sovittu työntekijöiden palkkojen korottamisesta. Yleisimmin sopimukset on tehty kahdeksi vuodeksi ja tuona aikana palkkoja korotetaan kahdessa erässä, yleisimmin yhteensä noin 6 prosentilla. Tämän lisäksi on useissa sopimuksissa sovittu kertaerästä, jonka suuruus vaihtelee sopimuksittain. Se voi olla esimerkiksi 400 euroa.

Tehdyt sopimukset sisältävät yleisimmin prosentuaalisia, euromääräisiä tai näiden yhdistelmästä muodostuvia yleiskorotuksia, paikallisesti sovittavia tai työnantajan määrittämiä yleiskorotuksia sekä edellä mainittuja kertaeriä.

Palkankorotusmääräykset koskevat sekä järjestäytyneitä yrityksiä, että niitä yrityksiä, joiden on noudatettava työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella.

Paikallinen sopiminen työehtosopimuksen mukaisista korotuksista tulee kysymykseen, jos tämä sopimisen mahdollisuus on työehtosopimuksessa annettu. Joillakin aloilla näin on, mutta yleisempää on, että tätä mahdollisuutta ei ole. Jos paikallisen sopimisen mahdollisuus on, on sitä koskevassa määräyksessä määrätty sopimismenettelystä ja määräajasta sopimiselle. Menettelytapoja koskevat määräykset koskevat myös niitä yrityksiä, jotka noudattavat työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella. Toissijainen määräys on yleensä, että jos paikallisesti ei synny sopimusta, jaetaan korotukset työehtosopimukseen kirjatun mukaisesti ja työehtosopimuksella sovitussa aikataulussa.

Ensisijainen tai toissijainen sopimusmääräys sisältää yleensä tarkan sääntelyn sille, mikä on yleiskorotuksen suuruus tai sen laskentatapa ja aikataulu. Tätä pitää noudattaa sellaisenaan, jos edellä selostettua paikallista sopimista ei ole käytetty.

Osa sopimusmääräyksistä on sellaisia, että kaikille tulevan yleiskorotuksen lisäksi työnantaja käyttää tietyn rahamäärän niin, että sitä ei makseta yhtä suurena kaikille. Yleensä tällaiseen sopimusmääräykseen sisältyy liittojen sopimaa ohjausta jakamisen periaatteista. Esimerkki sovitusta ohjauksesta on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta tai mahdollisten vinoumien oikaisu. Yleensä työnantaja on myös velvollinen selvittämään luottamushenkilölle jälkikäteen jakamisessa noudatetut periaatteet.

Kertaerää koskevassa sopimusmääräyksessä on määrätty kertaerän suuruus ja sen maksuajankohta. Siinä on määrätty myös se, kuinka kertaerä lasketaan osa-aikaiselle työntekijälle ja milloin pitää olla työsuhteessa, saadakseen kertaerän.

Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä on määräyksiä siitä, kuinka yleiskorotukset mahdollisesti vaikuttavat eri palkkaelementteihin ja siitä, vaikuttavatko palkkataulukoiden korotukset lisäksi jotenkin. Nämä määräykset on syytä tarkistaa sovellettavasta työehtosopimuksesta.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.