Työelämän kehittämisen strategiatyö käynnistyy: Nuoret toivovat inhimillistä työelämää

Vuoden 2024 Työelämäfoorumin aiheena oli hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti nuoret ja työelämä. Työelämän kehittämisen asiantuntijat ja päättäjät keskustelivat 20.11.2024 järjestetyssä Työelämäfoorumissa nuorten työelämään kohdistuvista odotuksista, joita nuoret ovat nostaneet esille vuoden 2024 aikana laadittujen työelämän tilannekuvien pohjalta. Nuorten näkemyksistä nousee vahvasti esille toive inhimillisestä työelämästä.

Nuorten kuvauksissa inhimillinen työelämä tarkoittaa esimerkiksi koulutusta vastaavan työn saamista ja toimeentuloa, mutta myös mahdollisuuksia kehittyä, oikeudenmukaista kohtelua ja lupaa olla oma itsensä myös työelämässä. Nuoria huolettaa työn kuormittavuus ja he toivovat tasapainoa työn ja muun elämän välille.

”Nuorten toiveet työelämältä ovat inhimillisiä ja ymmärrettäviä. Nuoret toivovat, että työ tuo toimeentulon lisäksi merkityksellisyyttä ja uuden oppimisen mahdollisuuksia. Myös huolet jaksamisesta ja kuormituksesta täytyy ottaa vakavasti, jotta suomalaiset – ikään katsomatta – voivat hyvin työelämässä”, sanoo sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Mielikuvat työelämästä muotoutuvat nuorilla lähipiirissä ja koulussa saadun tiedon ja ohjauksen myötä sekä sosiaalisen median ja työelämäkokemuksen kautta.

”Niin työpaikoilla, oppilaitoksilla kuin työelämän kehittäjillä on vaikuttamisen paikka ja mahdollisuus siinä, että nuoren ensikosketus työhön olisi rohkaiseva”, toteaa työministeri Arto Satonen.  

Työelämäfoorumissa kuullut nuorten näkemykset työelämästä ovat osa kuulemiskokonaisuutta, jota on vuoden 2024 aikana tehty työelämän kehittämisstrategian pohjaksi.

Kesäkuussa 2024 julkaistiin tutkimustietoon perustuva tilannekuvaraportti, jonka pohjalta on käyty laajasti keskusteluja sidosryhmien kanssa. Yhteistyössä on tarkasteltu muun muassa tuottavuuden, työhyvinvoinnin, jatkuvan oppimisen, digitalisaation ja monimuotoisuuden teemoja.

”Nyt on aika valita, mitkä ovat vahvuudet, joiden varaan työelämää haluamme rakentaa ja heikot kohdat, joihin on ensisijaisesti tartuttava”, painottaa ministeri Satonen.

”Jotta Suomi voi haaveilla talouden ja tuottavuuden kasvusta ja pitkistä työurista, työelämän laadulla, jatkuvalla oppimisella ja työhyvinvoinnilla on valtava merkitys”, ministeri Grahn-Laasonen korostaa.

Työelämäfoorumin järjestävät hallitusohjelmaan kirjattu kansallinen työelämän kehittämisohjelma TYÖ2030 sekä Euroopan sosiaalirahaston rahoittama valtakunnallinen työelämän kehittämisen koordinaatiohanke Parempi Työelämä!

Työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö esittivät Työelämäfoorumissa 20.11.2024 työmarkkinajärjestöille ja työelämän kehittämisen asiantuntijoille kutsun yhteiseen strategiatyöhön vuoden 2025 alusta lähtien.

Lähde ja lisätietoja: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.