Työntekijä ei otakaan vastaan työpaikkaa – mitä työnantaja voi vaatia?

Työsopimus on kumpaakin osapuolta sitova. Jos toinen osapuoli vetäytyy sopimuksesta, on toisella sopijapuolella oikeus korvaukseen. Tästä on hyvä ilmoittaa heti, jos työntekijä ilmoittaa tällaista harkitsevansa. Henkilö, joka on valittu tehtävään, mutta sopimusta ei ole vielä tehty, on eri asemassa. Häneltä ei voi yleensä vaatia korvauksia, koska työsopimusta ei ole allekirjoitettu.

Koska työsuhde ei ole alkanut, ei tilanteessa voida soveltaa työsopimuslain mukaisia korvausasteikkoja ja -periaatteita, vaan yleisiä sopimus- ja vahingonkorvausoikeudellisia periaatteita. Sopimusrikkomukset eivät kuulu vahingonkorvauslain piiriin. Sopimusrikkomuksissa noudatetaan täyden korvauksen periaatetta. Jos korvauksesta ei ole sovittu mitään, on kärsineen osapuolen näytettävä toteen aiheutetut menetykset. Käytännössä näitäkin voidaan sovitella.

Tapauksen mukaisessa tilanteessa työantaja voi vaatia korvauksia, jos työntekijä ei ota tehtävää vastaan työsopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Näitä kustannuksia ovat mm. hakuun liittyvät ilmoituskustannukset, testauskustannukset ja muut vastaavat kustannukset ainakin siinä tapauksessa, ettei tointa ole saatu täytettyä tämän haun perusteella (esimerkiksi samassa haussa toiseksi sijoittunut ottaa vastaan tehtävän).

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.