Työntekijä haluaa osa-aikatyöhön – onko pyyntöön suostuttava?

Kokoaikainen työntekijä haluaa lyhentää nykyisen 37,5 tunnin viikkotyöaikansa 22,5 tuntiin siten, että hän voisi työskennellä valitseminaan kolmena päivänä viikossa. Onko hänellä oikeus siirtyä tällaiseen työaikajärjestelyyn?

Pääsääntö on, että vain sopimalla työnantajan ja työntekijän kesken voidaan siirtyä kokoaikaisesta työsuhteesta osa-aikaiseen. Työnantajalla tai työntekijällä ei ole yksipuolista oikeutta muuttaa työsuhteen ehtoja. Työnantajalla on tällainen muutosoikeus, kun on olemassa työsuhteen päättämisperuste joko irtisanomalla tai purkamalla. Vastaavasti työntekijä voi irtisanoa – tai perusteen ollessa olemassa purkaa – työsopimuksensa ja ehdottaa työnantajalle uutta työsopimusta.

Jos pyyntö perustuu työaikalain 15 §:n mukaiseen tilanteeseen, kyse on eri tilanteesta. Työntekijän halutessa sosiaalisista tai terveydellisistä syistä tehdä työtä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Työnantajan ja työntekijän on tehtävä tällaisesta osa-aikatyöstä määräaikainen enintään 26 viikkoa kerrallaan voimassa oleva sopimus, josta käy ilmi ainakin vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituus.

Jos työntekijä siirtyy osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja haluaa tehdä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan työtä, on työntekijällä tarve tehdä osa-aikatyötä.  Työnantajan on järjestettävä tällöin työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Työnantaja voi kieltäytyä osa-aikatyön järjestämisestä, mutta työnantajan on perusteltava kieltäytymisensä.

Työajan lyhentäminen edellä mainituissa tapauksissa toteutetaan työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla ja tilanteessa otetaan huomioon työntekijän tarpeet sekä työnantajan tuotanto- ja palvelutoiminta.

Työntekijällä on oikeus osa-aikatyöhön silloin, kun hän haluaa käyttää osittaista hoitovapaata lastaan hoitaakseen. Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Työnantajalla on kieltäytymisoikeus, jos hoitovapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on tällöin esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.

Jos osittaisesta hoitovapaasta ei päästä sopimukseen työnantajan ja työntekijän välillä, on työntekijälle annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät työntekijän esityksen mukaan. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi, ja lyhennetyn työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

Lisää työoikeudesta esimerkiksi seuraavissa Harri Hietalan ja Keijo Kaivannon teoksissa:

Esihenkilön käsikirja 2022(Hietala – Kaivanto – Pystynen, Alma Talent, ilmestyy huhtikuussa 2022)

Työsopimus ja johtajasopimus (Hietala – Kaivanto, Alma Talent, ilmestyy joulukuussa 2021)

Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö 2022 (Hietala – Kaivanto, Alma Talent 2021)

Uusi yhteistoimintalaki käytännössä(Hietala – Kaivanto, Alma Talent, ilmestyy tammikuussa 2022)