Työntekijä kuoli – työnjohtajille sakkoja työ­tur­val­li­suus­ri­kok­ses­ta, kuo­le­man­tuot­ta­muk­ses­ta ja vam­man­tuot­ta­muk­ses­ta

Syytteet liittyivät heinäkuussa 2021 Helsingissä suurella yhteisellä rakennustyömaalla sattuneeseen työtapaturmaan. Työmaalla oli nostettu teräksisiä lämpöjohto- ja viemäriputkia siten, että putkiurakoitsijan työntekijät olivat kiinnittäneet putkinipun kettinkiraksien kahteen haaraan käyttämällä kiristävää nostoa. Kun putkinippu oli nostettu noin 30 metrin korkeuteen, oli putkinippu luistanut nostoapuvälineestä, ja putket olivat pudonneet nostoalueelle.

Nostoaluetta ei ollut millään tavalla rajattu ja työntekijät olivat jäänet nostoalueelle valmistelemaan seuraavaa nostoa, jolloin he jäivät putoavien putkien alle. Putkiurakoitsijan työntekijät olivat tehneet nostoja joitakin kertoja kuukaudessa kuukausien ajan. 

Työturvallisuusrikoksen osalta syytteet koskivat velvollisuutta tarkkailla työturvallisuutta, vaarojen arviointia, perehdytystä, kirjallisen luvan antamista taakan kiinnittämiseen asennuskäyttöön tarkoitettuun nosturiin sekä nostotöiden suunnittelua. Lisäksi asiassa syytettiin kuolemantuottamuksesta ja vammantuottamuksesta.

Kaikki vastaajat kiistivät syyllisyytensä. Asiassa oli riidatonta, että käytetyt nostoapuvälineet eivät soveltuneet nostettavan taakan sitomiseen. Kettinkien metallipinnan ja putkien metallipinnan välille ei muodostunut riittävää kitkaa, minkä vuoksi taakka oli päässyt luistamaan sidonnasta.

Päätoteuttajalla ja putkiurakoitsijoilla oli päinvastaiset näkemykset siitä, kumman yhtiön vastuulla oli ollut huolehtia aliurakoitsijan tarvitsemista materiaalien nostoista. Käräjäoikeus katsoi, että suunnittelua oli laiminlyöty, kun päätoteuttaja ei ollut suunnitellut, miten aliurakoitsijoiden tarvitsemat nostot toteutetaan. Putkiurakoitsijan osalta käräjäoikeus katsoi, että urakoitsija oli laiminlyönyt huolehtia, että materiaalinostot järjestetään turvallisesti ja työntekijöillä on menettelyohjeet nostoihin.

Käräjäoikeus katsoi päätoteuttajan työnjohtajien osalta, että he olivat tienneet nostoista, mutta eivät olleet antaneet niitä varten etukäteistä ohjeistusta, eivätkä varmistaneet nostoja suorittavien henkilöiden pätevyyttä tehtävään eivätkä sitä, oliko näillä työnantajan kirjallinen lupa. Yhtäkään nostoa ei myöskään menty aktiivisesti valvomaan sen tarkastamiseksi, sujuuko työ turvallisesti.

Tapaturman osalta käräjäoikeus katsoi, että toinen työntekijöistä oli kokenut ja tämä oli tehnyt jälkikäteen arvioituna merkittävän suuren virheen arvioidessaan, että nosto on ollut toteutettavissa tapaturmaan johtaneilla työmenetelmillä. Kuitenkin käräjäoikeus katsoi, että ennakoimattomana ei voi pitää sellaista onnettomuutta, jonka torjumiseksi on nimenomaisesti asetustasolla säädetty velvoittava pykälä työn turvallisuutta varmistavista toimista, ja pykälän edellyttämien toimien noudattaminen ja noudattamisen valvominen on laiminlyöty.

”Urakoitsijan on aina varmistuttava omien työntekijöidensä turvallisuudesta, eikä urakoitsija voi jättää työturvallisuudesta huolehtimista yksin päätoteuttajan vastuulle”, huomauttaa työsuojelun juristi Reeta Holmi Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Helsingin käräjäoikeuden tuomio 3.10.2024, asianumero R 23/4132.

Lähde: aluehallintoviraston tiedote.