Työntekijä putosi pumppukaivoon – sakot työnjohtajalle

Tuomio liittyi Espoossa kerrostalotyömaalla heinäkuussa 2021 sattuneeseen työtapaturmaan. Keskellä työmaan kulkuväylää sijaitsi pumppukaivo, josta puuttui kansi. Kaivon aukon halkaisija oli 80 senttiä. Yhtiön työntekijät olivat kesäkuun alussa peittäneet aukon styroksilevypinolla. Yhteisen työmaan toisen aliurakoitsijan työntekijä siirsi styroksilevyjä tehdäkseen tilaa betonipumppuautolle. Työntekijä ei huomannut niiden alla olevaa pumppukaivoa, putosi aukkoon ja loukkaantui. Tapaturman jälkeen aukkosuojaus toteutettiin päätoteuttajan laatiman turvallisuussuunnitelman mukaisena.

Yhtiön työntekijät olivat peittäneet pumppukaivon aukon noin viiden levyn styroksilevypinolla. Käräjäoikeus katsoi, että ainakin suurimman osan tekoajasta styroksilevyillä suojatun kaivon ympärillä on ollut kolme huomiotolppaa, joista mahdollisesti joitakin on siirretty tai kaatunut ennen onnettomuuspäivää. Riidatonta oli se, ettei styroksilevypinoa ollut kiinnitetty sen liikkumisen estämiseksi, sekä se, ettei pinoa ollut merkitty mitenkään. Käräjäoikeus katsoi, ettei styroksilevypinoa voida pitää rakennustyöasetuksessa tarkoitettuna suojakantena ja että kaivon suojaaminen on toteutettu rakennustyöasetuksen vastaisesti.

Työntekijät eivät olleet kertoneet työnjohtajalle puuttuvasta kannesta. Pumppukaivoa koskevan laskun perusteella työnjohtaja oli siinä käsityksessä, että myös kaivon kansi on toimitettu samanaikaisesti kaivon kanssa. Työnjohtaja oli havainnut styroksilevypinon.

Käräjäoikeus totesi, että kysymys ei ole ollut vain hetkellisestä työturvallisuusmääräysten vastaisesta tilasta, vaan tekoaika on ollut melkein kaksi kuukautta. Käräjäoikeus katsoi, että työnjohtajan olisi tullut nimenomaisesti varmistaa, että styroksipinon alla olevan pumppukaivon asennus on tehty laissa edellytetyllä tavalla. 

Kaivo sijaitsi keskellä työmaan kulkuväylää, ja yhteisellä työmaalla oli työnjohtajan tieten liikkunut myös paljon muita kuin kaivon asennustyöhön osallistuneita yhtiön omia työntekijöitä. Nämä seikat ovat käräjäoikeuden mukaan korostaneet työnjohtajan velvollisuutta varmistaa, että kaivon aukon sulkeminen on tehty asetuksen edellyttämällä tavalla. Näin siitä huolimatta, että voidaan pitää harvinaisena sitä, että pumppukaivo toimitetaan ilman siihen kuuluvaa kantta. 

Käräjäoikeuden mukaan se, että työnjohtajan alaisina toimineet työntekijät olivat mahdollisesti menetelleet työturvallisuuslain vastaisesti jättäessään ilmoittamatta kaivon puuttuvasta kannesta työnjohtajalle, ei näissä olosuhteissa poista hänen vastuutaan.

Käräjäoikeus totesi myös, että työnjohtajan vastuulla on ollut huolehtia siitä, ettei yhtiön toiminta vaaranna keidenkään yhteisen työmaan työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä.

Työsuojelun juristi Lotta Lax Etelä-Suomen aluehallintovirastosta muistuttaa, että myös muiden kuin pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan velvollisuudet laajenevat silloin, kun toimitaan yhteisellä rakennustyömaalla. 

”Sen lisäksi, että jokaisen työnantajan on huolehdittava omista työntekijöistään työturvallisuuslain velvoitteiden mukaisesti, heidän ja itsenäisten työnsuorittajien on myös omalta osaltaan huolehdittava, että toiminta ei vaaranna muiden työpaikalla olevien terveyttä tai turvallisuutta. Jokaisen työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan tulee tiedottaa pääasiallista määräysvaltaa käyttävälle työnantajalle sekä muille työnantajille niistä haitta- ja vaaratekijöistä, joita heidän työnsä voi aiheuttaa” Lax korostaa.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio 15.5.2023, R 23/2065. Tuomio ei ole tiedotteen julkaisuhetkellä lainvoimainen.

Lähde: aluehallintoviraston tiedote.