Työntekijä putosi työmaalla merkitsemättömään porrasaukkoon – työnjohtajille sakkoja työturvallisuusrikoksesta
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi päätoteuttajan vastaavalle työnjohtajalle 20 ja työnantajan työnjohtajalle 15 päiväsakkoa työturvallisuusrikoksesta. Koronakaranteenien takia työmaalle määrättyä päätoteuttajan työnjohtajaa koskeva syyte hylättiin.
Syytteet liittyivät kesäkuussa 2021 Helsingissä peruskoulun laajennustyömaalla sattuneeseen työtapaturmaan. Työntekijä oli mennyt tyhjentämään työtilaa, missä oli ollut lattialla vanereita portaikkoaukon päällä. Vanereita ei ollut merkitty aukkosuojiksi eikä ankkuroitu pysymään paikallaan. Työntekijä putosi aukosta alla oleville rappusille ja loukkasi itsensä. Portaikkoaukon ympärillä oli ollut edellisellä viikolla kaiteet, mutta ne oli poistettu maton laiton edestä ainakin päivää aikaisemmin. Tilalle oli laitettu vanerit.
Syytteet koskivat putoamissuojauksen suunnittelua ja valvomista. Kaikki vastaajat kiistivät syyllisyytensä. Erimielisyyttä oli siitä, oliko aukkosuojauksen suhteen mahdollisesti tapahtunut valvomis- tai huolehtimisvelvollisuuden laiminlyömistä.
Kyse ei ollut ennalta arvaamattomista olosuhteista
Käräjäoikeus katsoi, että kukaan oikeudessa kuulluista henkilöistä ei ollut käynyt katsomassa, miten aukkosuojaus oli toteutettu, eikä ollut pyytänyt ketään muutakaan käymään sitä katsomassa, vaikka ainakin kolme työnjohtajaa oli tullut tietoisiksi siitä, että portaikon kaiteet oli sovittu poistettaviksi ennen mattoasennuksen aloittamista. Käräjäoikeus katsoi, että työturvallisuussäännösten valossa sekä ottaen huomioon sen, mitä suojavanereiden ulkonäöstä ja sijainnista oli oikeudenkäynnissä kerrottu, ei vaaratilannetta voitu sälyttää aukkoon pudonneen työntekijän vastuulle ja katsoa, että tämä oli toiminut ennakoimattomalla sekä poikkeuksellisen varomattomalla tavalla. Työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön täyttymistä ajatellen olennaista ei ollut kyseinen putoaminen, vaan aukkosuojauksen toteutustavasta aiheutuva yleinen vaara.
Käräjäoikeus katsoi, että päätoteuttajan vastaava työnjohtaja oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia riittävällä tavalla työvaiheiden yhteensovittamis-, järjestämis-, valvonta- ja tarkkailuvelvollisuudesta. Koronakaranteenien takia työmaalle tulleen työnjohtajan osalta käräjäoikeus katsoi, ettei työnjohtajan voida näissä olosuhteissa mahdollisesti pari tuntia työssä olleena katsoa olevan vastuussa aukkosuojauksesta. Loukkaantuneen työntekijän työnjohtajan osalta vallinneet erityisolosuhteet – kun kaiteiden poistosta oli työnjohtajan tieten annettu määräys ja kun mattoasennuksen alkaminen oli ollut tiedossa – olisivat edellyttäneet työnjohtajalta työturvallisuuden osalta erityistä varmistusta tilan turvallisuudesta joko tila tarkastamalla tai varoittamalla/pyytämällä, että työntekijä tarkastaa sen ja varoo portaikkoaukkoa.
Työnantaja ei saa luottaa oletuksiin
”Työnantajan on varmistuttava asianmukaisen putoamissuojauksen järjestämisestä, eikä työnantaja saa luottaa siihen, että asiat menevät oletusten mukaisesti ilman ohjeistusta tai valvontaa”, huomauttaa työsuojelun lakimies Reeta Holmi Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Helsingin käräjäoikeuden tuomio 7.2.2024, asianro R 23/3132.
Lähde: aluehallintoviraston tiedote.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.