Työ­rau­ha­lain­sää­dän­nön muutokset voimaan 18. toukokuuta

Työrauhan parantaminen on yksi hallituksen työmarkkinauudistuksista. Työrauhan rikkomisesta tuomittavia hyvityssakkoja korotetaan, suhteettomia myötätuntotaisteluja rajoitetaan ja poliittisille työtaisteluille säädetään enimmäiskesto. Uudistuksella ei rajoiteta työtaisteluja, joilla tavoitellaan parempia työehtoja omaan työehtosopimukseen.

Tavoitteena on vähentää työmarkkinahäiriöitä. Näin turvataan yritysten tuottavuutta ja parempaa kilpailukykyä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin sekä edistetään ulkomaalaisten toimijoiden käsitystä Suomesta vakaana toiminta- ja investointiympäristönä.

Työrauhavelvollisuus vallitsee lainsäädännön mukaan silloin, kun työehtosopimus on voimassa. Jos työtaistelutoimi kohdistuu omaan työehtosopimukseen ja työehtosopimus on voimassa, kysymys on laittomasta lakosta. Laittomasta lakosta voidaan tuomita hyvityssakko.

Uudistuksen myötä hyvityssakkojen taso nousee. Sakon ylärajaksi säädetään 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Hyvityssakko voidaan kuitenkin erityisestä syystä tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan.

Hyvityssakkoon on aiemmin voitu tuomita vain työehtosopimukseen osallinen yhdistys ja työnantaja, joita työrauhavelvollisuus sitoo. Jatkossa työntekijälle voidaan määrätä 200 euron suuruinen hyvitys, jos hän jatkaa sellaista työnseisausta, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi ja on tietoinen annetusta tuomiosta.

Sääntelyä täsmennettiin eduskunnassa siten, että työnantajan on ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti siitä, että tuomioistuin on todennut työnseisauksen lainvastaiseksi. Työnantajalla on oikeus kuitata hyvitys palkasta vain työntekijän nimenomaisella suostumuksella. Muutoin kuittaus edellyttää, että hyvitys on jo tuomittu maksettavaksi lainvoimaisella tuomiolla.

Myötätuntotyötaisteluilla tuetaan toisen työntekijäryhmän työtaistelua. Myötätuntotaistelut rajataan työrauhavelvollisuuden vallitessa sellaisiin, joilla ei ole suhteettoman vahingollisia seurauksia ulkopuolisiin osapuoliin.

Pääosa nykyisin esiintyneistä myötätuntotyötaisteluista on jatkossakin sallittuja. Rajoitteet ovat lievempiä, jos alalla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta.

Poliittinen työtaistelu tarkoittaa työntekijäjärjestön toimeenpanemaa työtaistelua, joka kohdistuu poliittiseen päätöksentekijään tai päätöksentekoon. Niiden vaikutukset heijastuvat kuitenkin myös työnantajaan. Poliittiset työnseisaukset saavat jatkossa kestää enintään 24 tuntia ja muut työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa.

Eduskunta täsmensi sääntelyä lisäämällä vuoden aikarajan. Aiemmin järjestettyä poliittista työtaistelua ei saa toistaa vuoden sisällä alkuperäisen työtaistelun alkamisesta saman tavoitteen saavuttamiseksi.

Ilmoitusvelvollisuus työtaistelusta laajennetaan koskemaan myös työnseisauksena järjestettävää myötätuntotyötaistelua ja poliittista työtaistelua. Työnseisauksena järjestettävästä myötätuntotyötaistelusta tai poliittisesta työtaistelusta on jatkossa ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää ennen sen aloittamista. 

Myötätuntotyötaistelun osalta ilmoitus on annettava työtaistelun kohteena olevalle työnantajalle ja työehtosopimuksen osapuolelle. Poliittisen työtaistelun osalta ilmoitus on työrauhan vallitessa annettava työehtosopimuksen osapuolelle. Eduskunta tarkensi, että poliittisista ja myötätuntotyötaisteluista tulee jatkossa ilmoittaa myös valtakunnansovittelijan toimistoon.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti ajalle 3.7.–15.10.2023 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan lakimuutoksia, joilla toteutettaisiin hallitusohjelman kirjaukset työrauhan parantamiseksi. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti lausuntokierroksen mietinnöstä 23.10.–5.12.2023.

Hallitus antoi esityksen työrauhalainsäädännön muutoksista eduskunnalle 29.2.2024. Eduskunta teki sääntelyyn selkeyttäviä täsmennyksiä perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella. Eduskunta myös edellyttää, että hallitus arvioi lakimuutosten sukupuolivaikutukset ja antaa arvioinnista selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2027 loppuun mennessä. 

Valtioneuvosto käsitteli eduskunnan vastausta istunnossaan 16.5.2024. Samalla se esitti, että lakimuutokset tulisivat voimaan 18.5.2024. Tasavallan presidentin on tarkoitus hyväksyä lait presidentin esittelyssä 17.5.2024.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.