Työryhmä: It­se­hoi­to­lääk­kei­den myynti apteekkien ulkopuolella tulisi toteuttaa hallitusti ja suun­ni­tel­mal­li­ses­ti

Myynnin laajentaminen voitaisiin toteuttaa joko osana laajempaa apteekkisääntelyn kokonaisuudistusta tai erillisenä jakelukanavauudistuksena. Erillinen jakelukanavan uudistus tulisi työryhmän mukaan rajata aluksi valmisteisiin, joiden turvallinen käyttö ei edellytä myyntipisteen järjestämää lääkeneuvontaa. Tällaisiksi työryhmä luokittelee esimerkiksi tietyt yleisimmin käytetyt vitamiini- ja rautavalmisteet, ummetuslääkkeet sekä silmiä kostuttavat keinokyyneleet.

Selvitykseen on listattu myös lääkkeitä, joiden myyminen edellyttää lääkeneuvontaa myyntikanavasta riippumatta. Nämä valmisteet on luokiteltu selvityksessä kahteen ryhmään: keskitason riskin valmisteisiin ja kansalliseen riskilääkeluokitukseen kuuluviin valmisteisiin. 

Keskitason riksin valmisteisiin kuuluvat muun muassa jotkut ripuli- ja ummetuslääkkeet, flunssalääkkeet ja allergialääkkeet. Riskilääkeluokitukseen kuuluvat puolestaan molemmat yleisimmin käytetyt kipulääkkeet eli ibuprofeeni ja parasetamoli. 

Jos apteekkien ulkopuolella haluttaisiin myydä lääkevalmisteita, joiden turvallinen käyttö edellyttää farmaseutin tai proviisorin antamaa lääkeneuvontaa, pitäisi varmistaa lääkeneuvonnan käytännön toteuttaminen erilaisissa myyntikanavissa. Tämä vaatisi myös laajempia muutoksia lainsäädäntöön, koska esimerkiksi keskitettyä etäneuvontapalvelua ei ole nykyisellään mahdollista toteuttaa.

Turvallista käyttöä voitaisiin edistää myös tarjoamalla asiakkaille tiivis koonti lääkkeen keskeisistä tiedoista kuten käyttötarkoituksesta ja siitä, milloin lääkettä ei tule käyttää ja milloin pitää olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Lääkkeiden yhteisvaikutuksiin liittyviä riskejä vähentäisi, jos myös apteekin ulkopuolella annettavassa lääkeneuvontatilanteessa voitaisiin tarkistaa asiakkaan lääkitystiedot Reseptikeskuksesta. 

Työryhmän mukaan uusien myyntipisteiden valvovan viranomaisen tulisi olla Fimea, joka valvoo myös apteekkeja. Näin kaikki lääkkeiden myyntiä, varastointia ja jakelua harjoittavat tahot olisivat saman viranomaisen tiedossa ja niitä valvottaisiin yhdenmukaisin perustein. 

Apteekkien ulkopuolella myytävien itsehoitolääkkeiden hinnoittelu voitaisiin joko vapauttaa kokonaan tai määritellä lääketaksan enimmäishintojen mukaisesti. Valitun mallin pitäisi työryhmän mukaan edistää hintakilpailua ja pyrkiä pienentämään lääkkeiden käyttäjien kustannuksia. Olennaisinta myös hinnoittelussa on kuitenkin varmistaa, ettei se lisää lääkkeiden epätarkoituksenmukaista käyttöä.

”Hallitusohjelman mukaisesti yleisimmin käytettyjä itsehoitolääkkeitä vapautetaan apteekkien ulkopuoliseen myyntiin harkitusti ja lääketurvallisuus huomioiden. Esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2025. Sen laajuus ja sisältö tulevat poliittiseen päätöksentekoon tämän syksyn aikana. Selvityksen mukaankin ratkaistavia asioita ovat muun muassa etälääkeneuvonnan järjestäminen ja apteekkitalouden kokonaisuus”, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo

Hallitusohjelman tavoitteena on, että joitakin yleisimmin käytettyjä itsehoitolääkkeitä vapautetaan harkitusti apteekkien ulkopuoliseen myyntiin siten, että huomioidaan samalla lääke- ja lääkitysturvallisuus. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) asetti työryhmän valmistelemaan joidenkin yleisimmin käytettyjen itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamista myös muualla kuin apteekeissa myytäväksi 24.1.2024. Työryhmän laatimaa selvitystä hyödynnetään päätöksenteon ja jatkovalmistelun tukena.

Itsehoitolääkkeiden myyntikanavan laajentamisen arviointi – Työryhmän muistio.

Lähde: sosiaali- ja terveysministeriön tiedote.