Työryhmän raportti: Korkojen viimeaikainen nousu ei näytä tuottavan suuria ongelmia kotitalouksille laajasti
Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan kotitalouksien keskimääräisen taloudellisen tilanteen ei ennusteta heikkenevän jyrkästi. Tilanne ei vaadi tällä hetkellä äkillisiä toimia. Työryhmä suosittelee kuitenkin toimenpiteitä ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa.
Kotitalouksien taloudellinen tilanne edelleen vakaa
Kotitalouksien velka on kasvanut viime vuosikymmeninä suhteessa niiden käytettäviin oleviin tuloihin. Kotitalouksien keskimääräisen taloudellisen tilanteen ei kuitenkaan ennusteta heikkenevän jyrkästi, ja niiden lainanhoitokyky on pysynyt kaiken kaikkiaan hyvänä. Toistaiseksi ei ole näkyvissä selviä merkkejä kotitalouksien vaikeuksista hoitaa asuntolainojaan. Suotuisa työmarkkinakehitys on ylläpitänyt osaltaan kotitalouksien maksukykyä.
Korkojen nousu vaikuttaa kuitenkin etenkin velkaantuneimpiin kotitalouksiin, eikä vielä ole selvää, kuinka moni kotitalouksista joutuu ongelmiin. Toistaiseksi ei näytä siltä, että suuriin ongelmiin joutuvien joukko olisi kovin laaja. Velkaantuneiden kotitalouksien ja taloyhtiöiden tilanteeseen liittyy joka tapauksessa riskejä.
Asuntojen hinnat ovat viimeisen vuoden aikana laskeneet ja asuntokauppojen määrä vähentynyt. Toistaiseksi tilanne asuntomarkkinoilla ei kuitenkaan näytä uhkaavan merkittävästi kotitalouksien tilaa tai kokonaistaloudellista kehitystä. Pankkien vakavaraisuus on pysynyt vahvana, ongelmaluottojen määrä vähäisenä ja likviditeettitilanne hyvänä. Pankkien varainhankinta on kuitenkin altis markkinahäiriöille ja varainhankintakustannusten nousulle.
Viidentoista vuoden takaisen kansainvälisen finanssiriisin jälkeen toteutetut mittavat sääntelyuudistukset – mukaan lukien makrovakausvaatimuksia koskevat – ovat vahvistaneet pankkisektorin vakavaraisuutta ja pienentäneet rahoitusjärjestelmän vakavien häiriöiden todennäköisyyttä. Samalla Suomen pankkisektorin kannattavuus on pysynyt hyvänä.
Viimeaikainen kehitys korostaa kuitenkin tarvetta varmistaa, että sääntely suojaa kotitalouksia, taloyhtiöitä, pankkeja ja kansantaloutta riittävästi liialliseen velkaantumiseen liittyviltä riskeiltä.
”Vaikka korkojen viimeaikainen nousu ei edellytä välittömiä toimenpiteitä, se toimii muistutuksena siitä, että sekä lainanottajien että pankkien on aina varauduttava yllättäviinkin muutoksiin toimintaympäristössä. Tulevien kriisien välttämiseksi on tärkeää pienentää edelleen riskejä, jotka liittyvät kotitalouksien ja taloyhtiöiden velkaantumiseen”, valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen toteaa.
”Moni kotitalous joutuu nyt selviämään aiempaa suuremmista velanhoitomenoista. Kotitalouksien keskimääräinen taloudellinen tilanne ei kuitenkaan näytä heikkenevän kovin paljon edes väliaikaisesti, kun työttömyyden ei ennusteta lisääntyvän merkittävästi”, talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja korostaa.
Enimmäisvelanhoitorasite asettaisi ylärajan velanhoitomenoille
Työryhmän mukaan Suomessa olisi tarpeen ottaa käyttöön juridisesti sitova kotitalouksien enimmäisvelanhoitorasite. Enimmäisvelanhoitorasite olisi tulosidonnainen kotitalouksien kokonaisvelkaantumiseen kohdistuva väline, joka asettaisi ylärajan sille, kuinka suuren osan kotitalouden tuloista velanhoitomenot enintään saavat viedä.
Laina-aikana tapahtuviin korkomuutoksiin varautumiseksi enimmäisvelanhoitorasitteen laskemisessa olisi syytä käyttää ns. stressattua korkotasoa eli lainanottohetkeä korkeampaa korkotasoa sekä erikseen määriteltyä enimmäistakaisinmaksuaikaa. Vuonna 2024 käyttöön tuleva positiivinen luottotietorekisteri parantaa tietopohjaa enimmäisvelanhoitorasitteen laskemiseksi ja välineen käyttämiseksi.
Enimmäisvelanhoitorasite kohdistuisi lähes kaikkiin kotitalouksille tarjottaviin luottoihin. Tulosidonnaisella enimmäisvelanhoitorasitteella täydennetty makrovakausvälineistö ehkäisisi kotitaloussektorin liiallista velkaantumista aiempaa kattavammin.
Taloyhtiölainoihin tarvittaessa lisäsääntelyä
Työryhmän mukaan on syytä arvioida taloyhtiölainoihin liittyvän lisäsääntelyn tarvetta, kun saadaan tietoa siitä, miten heinäkuussa 2023 voimaan tuleva uusi sääntely näkyy taloyhtiölainoissa ja niihin liittyvissä riskeissä.
Asuntosijoittamisen verotusta on syytä muuttaa siten, että uudiskohteiden tapauksessa oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuotosta rajoitetaan. Tämä poistaisi ajallisen veroedun, joka nykyisellään kannustaa taloyhtiöiden suureen velanottoon uudiskohteiden osalta.
Asuntolainakorkojen verovähennystä ei syytä palauttaa
Asuntolainakorkojen verovähennystä ei ole työryhmän mukaan syytä ottaa käyttöön. Se kannustaisi velkaantumiseen, pienentäisi valtion verotuloja, hyödyttäisi ensisijaisesti suuri- ja keskituloisia sekä kasvattaisi entisestään epäsuhtaa, joka vallitsee omistusasumisen verokohtelussa vuokra-asumiseen nähden.
Suomessa on kattava sosiaaliturva, ja tässä vaiheessa ei ole aihetta ehdottaa siihen muutoksia. On syytä varmistaa, että velkaantuneita kotitalouksia palveleva neuvonta ja velkojen hoitoon liittyvä apu toimivat tehokkaasti.
Työryhmän mukaan on tärkeää, että lainaa ottavat kotitaloudet hahmottavat korkosuojausten ja kiinteäkorkoisten lainojen hyödyt ja että pankit tarjoavat niitä asiakkailleen. On syytä selvittää, liittyykö lainaehtoihin, kilpailutilanteeseen tai sääntelyyn Suomessa sellaisia tekijöitä, jotka vähentävät kiinteäkorkoisten lainojen tarjontaa ja käyttöä. Pankkien tulee noudattaa hyvää pankkitapaa kotitalouslainojen kohdalla.
Uudiskohteiden markkinointia koskeva säännöstö on työryhmän mukaan syytä arvioida sen varmistamiseksi, että markkinointi antaa asiakkaille riittävät tiedot ymmärrettävässä muodossa koskien kaupan kohteeseen liittyviä velvoitteita.
Lähde: valtiovarainministeriön tiedote.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.