Työ­suo­je­lu­tar­kas­tuk­set eivät poistaneet työnantajan vastuuta koneen tur­val­li­suu­des­ta: Sakkoja työ­tur­val­li­suus­ri­kok­ses­ta

Oikeudessa käsiteltävänä oli maaliskuussa 2021 tapahtunut työtapaturma, jossa työntekijän sormi oli jäänyt liitinkoneen iskurin ja alustan väliin. Tehdyllä työsuojelutarkastuksella oli havaittu puutteita koneen suojaamisessa ja vaarojen arvioinnissa, joita käsiteltiin myös käräjäoikeudessa. Puutteiden lisäksi käräjäoikeus arvioi, oliko työnantajan laiminlyönyt ilmoittaa työtapaturman työsuojeluviranomaiselle. 

Oikeudenkäynnissä vastaajana kuullun toimitusjohtajan mukaan työpaikalla oli käyty läpi kaikkien koneiden ja laitteiden vaarat. Liitinkoneen osalta ei kukaan ollut kiinnittänyt huomiota tähän vaaraan. Mitä koneen suojaamiseen tuli, toimitusjohtajan mukaan konetta ei ollut suojattu aikaisemmin, eikä suoja olisi estänyt työtapaturmaa. 

Tuotantopäällikkö kertoi asioista samankaltaisesti kuin toimitusjohtaja. Erikseen hän kuitenkin kertoi, että ennen työtapaturmaa tehdyillä työsuojelutarkastuksilla tarkastajat olisivat nähneet koneen ilman suojausta eikä siitä olisi tällöin huomautettu. Samoin tuotantopäällikkö kertoi, että aikaisemmilla työsuojelutarkastuksilla olisi riittänyt yleisempi vaarojen arviointi, eikä olisi edellytetty konekohtaista vaarojen arviointia, kuten työtapaturman jälkeen tehdyllä tarkastuksella. Vastaajat esittivät todisteina aikaisempien työsuojelutarkastusten tarkastuskertomuksia, joissa liitinkonetta ei erikseen mainittu.

Käräjäoikeus totesi, että todistelun perusteella ei voitu todeta, että liitinkoneen puutteisiin tai työturvallisuuteen olisi työsuojelutarkastuksilla ennen työtapaturmaa puututtu. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että vastuu työpaikan turvallisuudesta on aina työnantajalla, vaikka työpaikalla olisikin tehty työsuojelutarkastus. Tältä osin käräjäoikeus viittasi korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 2013:56, jossa asia on todettu. 

Suojaamisen osalta käräjäoikeus katsoi, että riippumatta siitä, oliko kone jossain vaiheessa ollut suojattu, se oli tapahtumahetkellä suojaamaton. Käräjäoikeuden mukaan koneessa oli sillä työskenneltäessä puristumisriski, joten koneen olisi tullut olla suojattu. Näin ollen käräjäoikeus totesi vastaajien laiminlyöneen seuraavat velvollisuutensa: riittävän järjestelmällisesti selvittää ja tunnistaa työstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät ja poistaa ne, estää pääsy koneen vaara-alueelle, valvoa, että työssä käytetty kone on suojattu asianmukaisesti sekä valvoa, että koneen käyttöön ei ole muodostunut vaarallista työtapaa. 

Mitä tuli työtapaturman ilmoittamiseen, työsuojeluviranomaiselle tulee ilmoittaa työtapaturmat, joista aiheutuu kuolema tai vaikea vamma. Hallituksen esityksessä tätä on tarkennettu siten, että vaikealaatuisina on yleensä pidettävä sellaisia vammoja, jotka suurella todennäköisyydellä jäävät pysyviksi ja vaikeuttavat normaaleja toimintoja. 

Lääkärinlausuntojen perusteella käräjäoikeus päätyi toteamaan, että asianomistajan vamma on aiheuttanut pitkäaikaista ja pysyvääkin haittaa. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, että vamma ei jatkossa aiheuta niin vaikeita ongelmia, että ne vaikeuttaisivat normaaleja toimintoja. Näin ollen kyse ei ollut niin vaikeasta vammasta, että työnantajan edustajan olisi tullut tehdä ilmoitus työtapaturmasta. Syyte työsuojelurikkomuksesta oli näin ollen hylättävä.

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen lakimies Matti Suontausta muistuttaa, että vastuu työpaikan työturvallisuudesta on aina viimekädessä työnantajalla. Vaikka työpaikalla olisi suoritettu työsuojelutarkastus, ei tarkastuksella välttämättä käydä läpi kaikkia koneita ja laitteita tai muutoin huomata jokaista riskiä. 

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio 24.10.2023, 23/141707 asiassa R 23/840. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Lähde: aluehallintoviraston tiedote.