Työ­tur­val­li­suus­puut­teet kul­je­tin­lin­jas­tos­sa toivat sakkoja pal­ve­lu­pääl­li­köl­le, tuo­tan­to­pääl­li­köl­le ja tuotannon esihenkilölle

Käsiteltävänä oikeudessa oli heinäkuussa 2022 tapahtunut työtapaturma ja sen johdosta tehdyllä työsuojelutarkastuksella havaitut puutteet työpaikan työturvallisuudessa. Puutteita havaittiin sekä kuljetinlinjaston turvallisuudessa että vaarojen arvioinnissa. 

Niin tehdyllä työsuojelutarkastuksella kuin edelleen oikeudenkäynnissäkin oli epäselvää, mikä työntekijän vammat oli tilanteessa aiheuttanut. Todennäköisimpänä syynä pidettiin kuljetuslinjaston rullaradan sivukiskossa olleita teräviä koloja. Kun näihin koloihin ei kuitenkaan liittynyt itsessään liike- tai konevoimaa, jäi epäselväksi, mikä työntekijän vammat oli aiheuttanut. 

Sen sijaan riidatonta oli, että kuljetinlinjaston rullaradasta oli tapahtumahetkellä puuttunut kaksi niin sanottua turvarullaa, joiden tarkoitus on pompata paikaltaan esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijän käsi jää rullien väliin. Käräjäoikeus katsoi todistelun perusteella, että turvarullien merkitystä työtapaturmalle ei voitu osoittaa, vaan sormi oli mahdollista saada koloon myös silloin, kun turvarullat olivat paikoillaan. Turvarullat olisivat kuitenkin käräjäoikeuden mukaan riidattomasti olleet osa kuljetinlinjaston turvajärjestelmää. Todistelun perusteella käräjäoikeus päätyi toteamaan, että turvarullat olivat olleet poissa paikoiltaan pidempään kuin yksittäisiä päiviä.

Riidatonta oli myös se, että rullarataa ei ollut työpaikalla kiinnitetty lattiaan. Oikeudessa kuulluista vastaajat sekä kaksi todistajaa pitivät tätä varsin tavanomaisena käytäntönä alalla, koska rullarata on itsessään painava, eivätkä sillä kulkeneet tuotteet vähäisen massansa vuoksi aiheuttaneet rataan suurta liike-energiaa. Radan oli asentanut laitetoimittaja, eikä asennuksen yhteydessä suoritetussa käyttöönottotarkastuksessa kiinnitetty asiaan huomiota. 

Todisteena esitettyjen valokuvien perusteella rullarataa oli kuitenkin siirretty alkuperäiseltä paikaltaan lähemmäs kuljetinhihnaa, koska puuttuvien turvarullien takia aukko rullaradan ja hihnakuljettimen välillä olisi ollut huomattavasti leveämpi. Se, että rullarataa ei ollut kiinnitetty, vaikutti käräjäoikeuden mukaan siihen, että rullaradan ja kuljetinhihnan väliin saattoi syntyä aukko, johon tuote saattoi jäädä kiinni, kuten työtapaturmassa oli käynyt. Kuten turvarullienkin kohdalla, käräjäoikeus katsoi kuitenkin myös, että rullaradan kiinnittämättä jättämisellä ei ollut syy-yhteyttä tapaturmaan. 

Työturvallisuusrikos ei kuitenkaan edellytä työtapaturmaa tai vahinkoa, vaan riittävää on työturvallisuusmääräysten vastainen tila ja laiminlyönti huolehtia työturvallisuusmääräysten noudattamisesta siten kuin rikoslain 47 luvun 1 §:ssä on säädetty. Käräjäoikeus päätyi katsomaan, että turvarullien puuttuminen ja rullaradan kiinnittämättömyys lattiaan olivat muodostaneet työturvallisuusmääräysten vastaisen olotilan, johon vastaajien olisi tullut puuttua. Kun näin ei ollut tehty, he olivat laiminlyöneet huolehtia ja valvoa työturvallisuutta alaisessaan työssä. Heidän huolimattomuuttaan oli kuitenkin käräjäoikeuden mukaan pidettävä varsin vähäisenä. 

Yhteisösakon osalta käräjäoikeus katsoi, että yhtiössä oli toimiva työturvallisuuskulttuuri ja työsuojeluorganisaatio. Työtapaturman tutkinta aloitettiin viiveettä ja korjaustoimiin vastaavien työtapaturmien varalta ryhdyttiin välittömästi. Käräjäoikeus katsoi, että huomioiden työnantajan toimet tapaturman jälkeen sekä tapaturman ennakoimattomuus ja rikoksen vähäisyys, ei perusteita yhteisösakon tuomitsemiselle ollut.

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen juristi Matti Suontausta muistuttaa, että työturvallisuusrikos ei edellytä todetusti työtapaturmaa tai vaaratilanteita. Työnantaja voi syyllistyä työturvallisuusrikokseen, jos tämä rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan, tai työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista.

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio 24/135857, 2.10.2024 asiassa R 24/1388. Tuomio ei ole tiedotteen julkaisuhetkellä lainvoimainen.

Lähde: aluehallintoviraston tiedote.