Ulkomaisista opinnoista eväitä juristin uralle Suomessa
ELINIKÄINEN OPPIMINEN | Krogeruksen riidanratkaisujuristi Hanna Lehmonen suoritti oikeustieteen opintonsa Isossa-Britanniassa. Tässä jutussa Hanna kertoo oman kokemuksensa kautta, miten oikeustiedettä voi opiskella ulkomailla, miksi hän päätti palata töihin Suomeen ja mitä hyötyä ulkomailla suoritetuista opinnoista on ollut juristin työssä Suomessa.
Miten päädyit opiskelemaan ulkomaille? Missä ja milloin suoritit ulkomaiset opintosi?
Ulkomailla opiskelu oli haaveeni jo nuorena ennen kuin visio tulevaisuuden ammatista hahmottui. Hakeuduinkin lukioon Jyväskylän Lyseon IB-linjalle, koska uskoin kansainvälisen lukion antavan hyvät eväät ulkomaiseen yliopistoon hakemiseen ja ulkomailla opiskeluun. IB-lukio tukee kansainvälistymistä monin tavoin: englanniksi opiskelu vahvistaa kielitaitoa ja IB-lukion opiskelumetodit ovat myös maailmalla tunnettuja ja arvostettuja.
Pääsin opiskelemaan oikeustiedettä Oxfordin yliopistoon, jossa aloitin oikeustieteen kandidaatin tutkintoon johtavat opinnot vuonna 2017. Halusin Lontooseen maisteriopintoihin, ja päädyin hakemaan rajat ylittävään oikeuteen (Transnational Law) erikoistuneeseen maisteriohjelmaan King's College Londoniin. King'sissä vietin lukuvuoden 2020–2021. Houkuttelevaa Isossa-Britanniassa opiskelemisessa oli tietysti maan englanninkielisyys, mutta myös Ison-Britannian kansainvälisyys ja maineikkaat yliopistot.
Miksi kansainvälinen kokemus on mielestäsi tärkeää ja millaista oli opiskella ulkomailla?
Ulkomailla asuessa kertyvä kansainvälinen kokemus on ammatillisesti erittäin hyödyllistä, ja samalla se kasvattaa ja avartaa omaa maailmankatsomusta. Mielestäni erityisen arvokkaita ovat kommunikaatiotaidot ja kyky ymmärtää erilaisia näkökulmia, jotka kehittyvät keskustellessa eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Ulkomailla asuminen kasvattaa myös itsetuntoa: monta arkistakin asiaa joutuu ikään kuin opettelemaan alusta, ja on rohkaisevaa huomata, että minähän pärjään täälläkin.
Parasta ulkomailla opiskelussa olikin juuri maailmankuvan avartuminen, itsensä haastaminen sekä tietysti mukaan tarttuneet ystävät. Oli hyvin jännittävää muuttaa nuorena yksin ulkomaille, ja kun "culture shock" -tunteen lisäksi oli sopeuduttava yliopiston tiukkaan opiskelutahtiin, kuului opiskeluaikaani myös paineita ja haastavia aikoja. Toisaalta tämä on yksi syy, miksi kokemus oli niin kasvattava.
Miksi halusit palata Suomeen työskentelemään? Millaista Suomeen palaaminen oli?
Suomeen paluu on aina ollut pitkän aikavälin suunnitelmani. Suomi on kotimaani ja arvostan sitä, miten hyvä Suomessa on elää ja asua. Suomessa olen myös lähempänä perhettäni ja pääsen useammin vierailemaan kotiseudullani Keski-Suomessa.
Suomessa työskentely on ollut antoisaa ja opettavaista. Olen huomannut, että toisiin alalla työskenteleviin nuoriin on ollut helppo tutustua töiden kautta, vaikka ulkomailla opiskelun vuoksi minulla ei ennestään ollut juurikaan tuttuja Suomen oikeustieteellisissä tiedekunnissa tai asianajoalalla. Lisäksi pidän siitä, että Suomessa asianajoalalla keskustellaan työn ja vapaa-ajan tasapainosta mielestäni enemmän kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa. Uskon, että kunnianhimoisen uran ja vapaa-ajan yhdistäminen on Suomessa helpompaa kuin ulkomailla.
Miten sait ulkomaiset opintosi hyväksytettyä Suomessa?
Oikeustieteen maisterin tutkinnon ulkomailla suorittanut voi hakea Opetushallitukselta päätöstä tutkinnon rinnastamisesta suomalaiseen OTM-tutkintoon. Opetushallitus voi määrätä enintään 100 opintopistettä lisäopintoja Suomessa, joita voi suorittaa kaikissa Suomen yliopistoissa erillisinä tai avoimen yliopiston opintoina. Itse suoritin noin 60 opintopistettä opintoja Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistoissa. Tutkinnon rinnastaminen antaa saman kelpoisuuden OTM-tutkintoa vaativiin töihin ja virkoihin kuin Suomessa suoritettu tutkinto.
Mitä hyötyä kansainvälisestä tutkinnosta on ollut sinulle juristin tehtävissäsi?
Ennen ulkomaille lähtöä pohdin, onko ulkomailla opiskelu oikeustieteen alalla järkevä ratkaisu, jos toiveeni on kuitenkin myöhemmin työskennellä Suomessa. Päätin kuitenkin uskoa, että kansainvälisestä kokemuksesta ja huippuyliopistosta kertyvistä opeista olisi hyötyä myös Suomen työelämässä. Ulkomaille lähtö onkin jälkikäteen osoittautunut kohdallani hyväksi valinnaksi.
Tällä hetkellä työskentelen Associate-juristina Krogeruksen riidanratkaisupraktiikassa. Työskentelen paljon kansainvälisten asiakkaiden kanssa, jolloin ulkomailla opituista kommunikaatio- ja kielitaidoista on hyötyä. Koen myös hyötyneeni brittiyliopistojen opiskelumetodeista – erityisesti Oxfordin opinnoissa korostuu tiivis tahti, argumentaatiotaidot ja keskustelu professoreiden kanssa. Riidanratkaisutyössä argumentaatioon ja oikeudellisten kysymysten syvälliseen analyysiin perustuvista opinnoista on ollut paljon hyötyä.
Kenelle suosittelet ulkomailla opiskelua? Onko ulkomaille vaikea päästä opiskelemaan ja mitä ulkomaille opiskelemaan hakevan olisi hyvä huomioida?
Suosittelen ehdottomasti ulkomailla opiskelua kaikille kansainvälistymisestä kiinnostuneille. Myös valmistuneet juristit voivat suorittaa LLM-tutkinnon ulkomailla, mikä on mielestäni hieno mahdollisuus missä vain uran vaiheessa.
Ulkomailla tutkinnon suorittamisessa on tietysti huomioitava lukukausimaksut. Erityisesti Englannissa opiskelu on Brexitin vuoksi kallistunut merkittävästi omista opiskeluajoistani, mikä on todella valitettavaa EU-opiskelijoiden kannalta. Apurahojen selvittämiseen kannattaakin ryhtyä hyvissä ajoin ennen hakuprosessia.
Ulkomaisten yliopistojen hakuprosessit ja -ajat kannattaa myös selvittää tarkkaan. Kansainvälisten huippuyliopistojen hakuprosessit ovat hyvin valikoivia, ja hakijoita on kaikkialta maailmasta, joten kilpailu on kovaa. Hakuprosessit voivat olla Suomen yliopistoihin nähden hyvin erilaisia. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa käytössä oleva oikeustieteen pääsykoe, LNAT, keskittyy luetunymmärtämis- ja argumentaatiotaidon testaamiseen, eikä siihen kuulu varsinaista tenttimateriaalia. Lisäksi Oxfordin hakuprosessin erityispiirre on professoreiden pitämät haastattelut.
Henkkarit
Syntymävuosi: 1997
Tutkinnot:
Master of Laws in Transnational Law, King's College London, 2021
Bachelor of Arts in Jurisprudence, University of Oxford, 2020
Lempioikeudenala: Riidanratkaisu
Opiskelen seuraavaksi: Asianajotutkinto
Jos en olisi juristi olisin: Taiteilija tai suunnittelija
Suosituksia Oxfordiin ja Lontooseen liittyen
Oxfordiin matkustavaa suosittelen ehdottomasti vierailemaan yliopiston collegeissa. Collegeiden rakennukset ja puutarhat ovat vanhoja ja upeita, ja kaduilta katsottuna niitä ei näe koko kauneudessaan. Erityisen upeita ovat mielestäni Magdalen College ja New College.
Lontoo on suurkaupunki, josta löytyy jokaiselle mieluista tekemistä. Oma suosikkipaikkani, jossa vierailin usein Lontoossa asuessani, on Borough Market. Borough Marketissa on tarjolla hyvää ruokaa ja muuta ihmeteltävää, vaikkakin se voi olla ruuhkainen. Borough Marketilta on mukava lähteä kävelemään South Bankia pitkin, jonka varrelta löytyy sekä Tate Modern että iltaelämää.
Kirjoittaja Juristikirjeen toimitus
Juristikirje
Juristikirje tarjoaa joka toinen keskiviikko asiantuntijahaastatteluja sekä juttuja juridiikan ilmiöistä ja ihmisistä. Juristikirje tuntee suomalaisen juristin!