Ulkoministeri Valtonen keskusteli kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan edustajien kanssa Suomen tavoitteista YK:n 57. ih­mi­soi­keus­neu­vos­ton istuntoon

Vakiintuneen käytännön mukaisesti ulkoministeriö kutsui kansalaisyhteiskunnan edustajat keskustelemaan Suomen tavoitteista ja painopisteistä tulevaa istuntoa varten. Ihmisoikeusneuvosto (ION) on YK:n tärkein hallitustenvälinen ihmisoikeuksia globaalisti edistävä ja suojeleva elin. Järjestyksessään 57. ION-istunto alkoi 9. syyskuuta ja päättyy 11. lokakuuta.

Lähes 40 kansalaisyhteiskunnan edustajaa osallistui kuulemistilaisuuteen 2. syyskuuta. Ministeri Elina Valtonen osallistui keskusteluun ja vastasi järjestöjen esittämiin kysymyksiin. Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa tyttöjen ja naisten oikeuksista Afganistanissa, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen heikentyneestä asemasta, ilmastonmuutoksen vaikutuksista sekä ihmisoikeustilanteesta Venäjällä, Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa, Gazassa, Sudanissa, Myanmarissa ja Sri Lankassa. 

Ministeri Valtonen painotti kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolustamisen ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen olevan Suomen toiminnan kulmakiviä, myös ihmisoikeustyössä. ”Valitettavasti on niitä, jotka eivät näe ihmisoikeuksien merkitystä samalla tavoin kuin Suomi. Mutta valtaosalle ihmisoikeudet ovat merkityksellisiä yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin takaajia”, ministeri Valtonen muistutti alkusanoissaan. 

Ministeri Valtonen nosti esille ihmisten hädän ja oikeusloukkaukset mm. Afganistanissa, Sudanissa ja Gazassa, sekä lähialueilla Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien huolestuttava tila Afganistanissa nousi useasti esiin järjestöjen puheenvuoroissa. Ministeri painotti Suomen tekevän aktiivisesti töitä, jotta EU:n päätöslauselma Afganistanista antaisi vahvan viestin oikeuksien toteutumisen puolesta. Vaikka istunnon tulevalla agendalla ei ole erillistä vuoropuhelua palestiinalaisalueiden tilanteesta, Lähi-idän konfliktista tullaan silti keskustelemaan neuvostossa. Ministeri kertoi Suomen toimivan johdonmukaisesti välittömän tulitauon ja panttivankien vapauttamisen puolesta Gazan sodassa.

Venäjän heikon ihmisoikeustilanteen pysyminen ihmisoikeusneuvoston agendalla on Suomelle keskeinen prioriteetti. Suomi tukee erityisraportoijan tärkeää työtä ja esittää yhdessä kumppanimaiden kanssa päätöslauselman Venäjästä. Ministeri kertoi myös Suomen muista aloitteista istunnossa sekä oikeus totuuteen -erityisraportoijan saamelaisten totuus- ja sovintotyötä koskevasta raportista neuvostolle.

Suomi tulee jatkamaan työtä ihmisoikeusprioriteettiensa sekä jäsenyyskaudella saavutettujen tulosten eteen myös siirtyessään ensi vuoden alussa neuvoston tarkkailijavaltio. Ministeri Valtonen muistutti, että vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan ja -järjestöjen kanssa jatkuu jäsenyyden jälkeenkin, myös Suomen tulevalla Etyj-puheenjohtajuuskaudella. Erillinen keskustelutilaisuus Suomen kolmivuotisen ION-jäsenyyskauden tuloksista ja arvioinnista tullaan järjestämään vuodenvaihteessa. 

Useat kansalaisjärjestöt muistuttivat naisten ja tyttöjen jatkuvasti heikentyvästä asemasta Afganistanissa. Talibanin alati tiukentamat lait rajoittavat ja sortavat naisia, ja sulkevat heidät päivä päivältä yhä enemmän yhteiskunnan ulkopuolelle. Sukupuolittunut väkivalta korostuu entisestään sodissa ja konflikteissa. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt tilan kaventuminen entisestään Venäjällä nousi esiin useassa puheenvuorossa suurena huolenaiheena.

Ilmastonmuutos on yksi vakavimmista ihmiskuntaa koskettavista kriiseistä, jolla on suuri vaikutus myös tasa-arvon toteutumiseen. Järjestöt nostivat esille etenkin tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksien olevan uhattuna ilmastonmuutoksen suorien ja epäsuorien vaikutusten seurauksena. Ilmastonmuutoksen eteneminen on vaaraksi myös ruokaturvalle ja oikeudelle puhtaaseen ympäristöön. Myös lasten aseman ja oikeuksien puolustaminen ilmastonmuutoksen ja konfliktien keskellä korostui puheenvuoroissa.

Intersukupuolisten henkilöiden oikeuksien edistäminen on ollut yksi Suomen jäsenyyskauden keskeinen tulos, mistä myös kansalaisyhteiskunnan edustajat antoivat kiitosta. Suomen johdolla YK otti kantaa näiden henkilöiden oikeuksiin ensimmäistä kertaa keväällä 2024.  Ministeri korosti, että intersukupuolisten henkilöiden asemaa tullaan jatkossakin pitämään yllä kaikilla niillä foorumeilla, joilla työ ihmisoikeuksien eteen jatkuu. Ministeriön edustajat kertoivat, että Suomen jäsenyys on myös vahvistanut jo olemassa olleita kontakteja sekä rakentanut uusia kumppanuuksia eri maihin. Yhteistyön jäsenyyskauden jälkeen odotetaan jatkuvan vahvana.

Lähde ja lisätietoja: ulkoministeriön tiedote.