Ulos­ot­to­lain­sää­dän­nön va­paa­kuu­kausi­jär­jes­tel­män uudistus helpottaisi pie­ni­tu­loi­sim­pien ulos­ot­to­ve­lal­lis­ten asemaa

Esityksessä ehdotetaan, että pienituloisille ulosottovelallisille annettaisiin tulojen ulosmittauksesta ilman erillistä pyyntöä kolme vapaakuukautta vuodessa. Vapaakuukauden aikana ulosmittausta ei tehdä lainkaan, joten nettotulo jää tällöin kokonaan velallisen käyttöön. Nykyisin tällaisia vapaakuukausia on kaksi vuodessa. 

Lisäksi esityksen mukaan pienituloiset velalliset saisivat pyynnöstä neljännen vapaakuukauden, jos jokin ulosottokaaressa säädetty muu peruste vapaakuukauden myöntämiselle täyttyy. 

Seuraavaan tuloluokkaan kuuluville velallisille annettaisiin ilman pyyntöä yksi vapaakuukausi vuodessa. Muilla kuin pienituloisilla ulosottovelallisilla vapaakuukausien enimmäismäärä säilyisi nykyiseen tapaan kolmena vapaakuukautena vuodessa.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi muun muassa, että velallisen tuloista ulosmitattaisiin normaalia pienempi määrä, jos hänen maksukykynsä on olennaisesti heikentynyt tavanomaista suurempien tulonhankkimiskulujen, esimerkiksi korkeiden työmatkakustannusten vuoksi. Ulosottovelallisten työssäkäyntimahdollisuuksien varmistaminen on sekä velallisten, velkojien että yhteiskunnan etujen mukaista.

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi keväänä. 

- Tämä hallitus on tehnyt paljon ylivelkaantumisen torjumiseksi ja taloudellisissa vaikeuksissa olevien kansalaisten ja yritysten auttamiseksi. Työ kuitenkin jatkuu edelleen. Oikeusministeriössä on käynnistetty muun muassa selvitys ulosottojärjestelmän uudistamiseksi. Syksyn budjettiriihessä päätimme myös ulosoton suojaosuuden korottamisesta vuoden mittaisena kokeiluna ostovoiman vahvistamiseksi, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.

Lisätietoja hankesivulta.

Lähde: oikeusministeriön tiedote.