Uudet METSO-hankkeet edistävät metsätiaisten ja jalopuiden esiintymistä talousmetsissä

Hankkeet ovat osa METSO-ohjelmaa, jonka kautta yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsiään sekä tehdä niissä luonnonhoitotöitä.

Hömö- ja töyhtötiaisten kantojen pienentymisen syiksi on esitetty vanhojen metsien ja lahopuun vähenemistä. Metsän- ja luonnonhoidossa on jo käytössä keinoja, joilla voitaisiin turvata metsätiaisten esiintymistä ja samalla auttaa monia muitakin taantuneita metsälajeja. Tinttimetsä-hanke edistää näiden keinojen käyttöönottoa käytännön metsätaloudessa ja metsien luonnonhoidossa.

Hanke tuottaa uutta tietoa selvittämällä tutkimustietoon pohjaten, millaisilla metsäalueilla hömö- ja töyhtötiaiset eivät taannu. Samalla valmistuu kartta Suomen tärkeimmistä metsätiaisalueista. Hanketta vetää Suomen metsäkeskus, ja keskeisenä yhteistyökumppanina ja hankkeen toteuttajana on Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS.

”Hankkeen tavoitteena on etsiä ja antaa vastauksia siihen, miten metsätiaisten uhanalaisuuskehitys saataisiin käännettyä parempaan suuntaan. Olen toiveikas, että tinttimäisen positiivisella lähestymistavalla ja tutkimukseen perustuvalla tiedolla saamme hankkeessa hyviä tuloksia aikaan”, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskuksesta.

Talousmetsien jalopuut -hankkeessa tavoitteena on säilyttää ja lisätä jalojen lehtipuiden esiintymistä talousmetsissä. Jaloilla lehtipuilla, esimerkiksi tammella ja metsälehmuksella, on paljon uhanalaista seuralaislajistoa. Ilmastonmuutoksen edetessä puulajivalikoiman monipuolistaminen on ajankohtaista etenkin eteläisessä Suomessa.

Hankkeessa parannetaan jalopuiden ja jalopuumetsien paikkatietoaineistoja, valmistellaan opetusmateriaaleja jalopuista ja niiden monimuotoisuusarvoista sekä perustetaan opetuskohteita, joiden avulla havainnollistetaan erilaisia jalopuiden lisäämiseen ja säästämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Hanketta vetää Suomen metsäkeskus.

”Metsänomistajat ovat kiinnostuneita, miten edistää luontaisesti syntyneiden jalojen lehtipuiden kasvua metsikön eri kasvatusvaiheissa. Moni haluaisi monipuolistaa metsiensä puulajivalikoimaa istuttamalla jalopuita. Hankkeen tavoitteena on koota yhteen ja jalkauttaa käytännönläheistä tietoa jalopuiden luonnon- ja metsänhoidon menetelmistä ja merkityksestä metsien ja maiseman monimuotoisuudelle”, avaa metsänhoidon asiantuntija Riikka Otsamo Suomen metsäkeskuksesta.

Lehdoilla on luonnon monimuotoisuuden ja esimerkiksi uhanalaisten lajien suhteen pinta-alaosuuttaan paljon suurempi merkitys. Lehtoihin liittyy kuitenkin useita tietopuutteita, joita korjataan Tapion ja Luonnonvarakeskuksen yhteishankkeessa. Keskeisin tietopuute on, että lehtojen sijainti on suurelta osin tuntematon. Myöskään lehtojen ekologista tilaa ei tunneta riittävästi. Tietopuutteet vaikeuttavat muun muassa lehtojen tilan parantamista metsätalouden toimissa.

”Tietopuutteiden korjaamiseen tarvitaan laajamittainen maastossa tehtävä kartoitustyö. Ennen tällaisen operaation käynnistämistä tarvitaan asiantuntijatyötä, jossa määritellään esimerkiksi lehtojen rajauksen kriteereitä, kartoitettavilta kohteilta kerättäviä tietosisältöjä ja maastokartoitusten kohdentumista sekä soveltuva maastokartoitusmenetelmä. Kehitettävää kartoitusmenetelmää on tarve pilotoida erilaisilla kohdealueilla”, kertoo senior advisor Petri Heinonen Tapiosta.

Uusissa hankkeissa koulutetaan metsänomistajia ja metsäasiantuntijoita sekä tuotetaan muun muassa oppaita ja opetusvideoita. Luonnonhoidon kehittämishankkeita on toteutettu vuodesta 2009 lähtien osana Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOa. Hankkeissa on tärkeää toiminnan käytännönläheisyys ja uusien tietojen ja menetelmien jalkauttaminen osaksi metsätaloutta. Suomen metsäkeskuksen hankkeet ovat kaksivuotisia, Tapion ja Luonnonvarakeskuksen hanke on yksivuotinen. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Lähde ja lisätietoja: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.