Uudet selvitykset tarjoavat tietoa kansainvälisten rekrytointien edistämiseksi sosiaali- ja terveysalalla

Sosiaali- ja terveysala kärsii Suomessa osaajapulasta. Siihen vastaamiseksi on tarpeen rekrytoida alalle myös ulkomailta uusia osaajia joko opiskelemaan tai töihin. Tällä hetkellä kansainvälisen työvoiman osuus sote-alan työpaikoilla on vielä suhteellisen alhainen, muutamia prosentteja useimmissa ammattiryhmissä. On kuitenkin todennäköistä, että osuudet tulevat selvästi kasvamaan tulevina vuosina. 

Keväällä 2023 päättyvällä hallituskaudella sosiaali- ja terveysalan kansainvälisiä rekrytointeja on ryhdytty edistämään systemaattisin toimin. Toimia on suunniteltu osana sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaa Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyys ja saatavuus -ohjelmaa. Tulevien toimien tueksi työ- ja elinkeinoministeriö on teettänyt haastattelu- ja kyselytutkimukset sote-alan kansainvälisistä rekrytointitarpeista.

Työnantajille suunnattuun haastattelututkimukseen osallistui 130 vastaajaa, jossa olivat mukana kaikki hyvinvointialueet ja runsaasti yksityisiä toimijoita. Erityisesti hyvinvointialueet ja suuret yksityiset toimijat arvioivat kansainvälisen rekrytoinnin tarpeensa merkittäväksi jo tällä hetkellä. Hyvinvointialueet arvioivat tarpeen noin 20 prosentiksi koko henkilöstön lisäystarpeestaan seuraavien kahden vuoden aikana ja suuret yksityiset toimijat vastaavasti noin 18 prosentiksi. Kansainvälistä työvoimaa tarvitaan erityisesti lähihoitajiksi ja sairaanhoitajiksi. 

Jo kansainvälisiä rekrytointeja tehneistä vastaajista selvästi yli puolet piti kokemusta melko tai erittäin onnistuneena. Onnistuneen kansainvälisen rekrytoinnin esteeksi nimettiin useimmiten kielitaito. Haasteina mainittiin lisäksi osaajien löytäminen sekä maahantuloon liittyvä byrokratia.

Monet työnantajista peräänkuuluttivat valtiolta tukea kieliopintoihin jo ennen maahantuloa sekä muuta valtiollista tai oppilaitosyhteistyötä lähtömaiden kanssa. Maahan asettautumisen vaiheessa tärkeäksi koettiin kielikoulutuksen kuluihin osallistuminen ja kotikuntaan asettautumisen tuki osaajalle sekä tämän perheelle. 

Hoitoalan työntekijöille ja opiskelijoille suunnattuun avoimeen kyselyyn vastasi 241 henkilöä, jotka olivat pääasiassa saapuneet Suomeen viimeisen kahden vuoden sisällä EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Hoiva-avustajat ja lähihoitajat olivat suurimmat vastaajaryhmät. Kysymyksessä ei ole otantatutkimus eikä tuloksia voi yleistää, vaan niitä on käsiteltävä suuntaa-antavina.

Yli 80 prosenttia vastaajista koki maahanmuuttokokemuksensa Suomeen olleen kokonaisuutena onnistunut. 90 prosenttia voisi suositella Suomessa opiskelua tai työskentelyä sosiaali- ja terveysalalla. Huonot kokemukset puolestaan liittyivät muun muassa kielenoppimisen haasteisiin, kohteluun Suomessa sekä palkkatasoon verrattuna työn raskauteen ja elämisen kustannuksiin. Noin puolet hoitajista katsoi tekevänsä työtä, joka vastaa heidän kotimaassa hankkimaansa koulutusta.

Vastaajista yli 80 prosenttia koki saaneensa riittävät valmiudet Suomessa opiskeluun tai työskentelyyn lähtömaassaan. Riittämättömiksi koetut valmiudet liittyivät pitkälti kielitaitoon. Vastaavasti kielitaidon tuki oli yleisin vastaus kysymykseen, mitkä toimet tukevat työyhteisöön asettautumista Suomessa. Vastaajat toivoivat lisäksi toimia yhteiskunnan ja työelämän vastaanottavuuden lisäämiseksi ja pätevöitymisen sujuvoittamiseksi.

Vastaavia selvityksiä on tarkoitus teettää myös tulevina vuosina valtion toimenpiteiden vaikuttavuuden seuraamiseksi ja uusien toimien kohdentamisen tukena.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.