Uudistettu kaivoslaki: Kansalaisten vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­det, elinkeinon näkymät ja ympäristölliset seikat vahvistuvat

Muutokset parantavat paikallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia, ja edistävät siten osaltaan myös kaivosten hyväksyttävyyttä. Kaivosluvan myöntämisen edellytyksenä on kunnan hyväksymä kaava. Lupaharkinnassa muut elinkeinot on otettava huomioon nykyistä vahvemmin. 

”Olemme keskellä suurta energiamurrosta, jonka tavoitteena on kestävämpi tulevaisuus. Uudistettu kaivoslaki on osa tätä muutosta. Samalla paikallisten yhteisöjen päätösvalta vahvistuu ja tarpeettoman laajoja varauksia suitsitaan”, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Muutoksista aiheutuu kaivosalan toimijoille lisäkustannuksia ja hallinnollista taakkaa, mutta muutokset voivat tasapainottaa alan sisäistä kilpailua. Sääntelyn tiukkeneminen ja täsmentäminen selkeyttävät sääntöjä ja on siten alan toimijoiden etu. Uuden varausmaksun arvioidaan vähentävän malminetsintätoiminnan kannalta tarpeettoman laajojen varausten tekoa, mikä edesauttaa muiden yritysten kilpailuasemaa. 

Malminetsintäluvan voimassaolon jatkamista koskevat edellytykset tiukentuvat, jotta kiinteistön omistajan asema vahvistuisi ja alueen asukkaiden kokemat haitat vähentyisivät. Kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi malminetsintä- ja kaivoslupaa ei saa tulevaisuudessa myöntää, jos toiminnan arvioidaan vaarantavan maanpuolustusta, huoltovarmuutta tai yhteiskunnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin toimintaa. Tiedonsaantioikeudet parantuvat vuosittain pidettävillä avoimilla yleisötilaisuuksilla.

Maisemalliset ja ympäristölliset sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset ovat entistä vahvemmin osana lupaharkintaa. Myös vakuussääntely ja kaivostoiminnan lopettamista koskevaan sääntely tiukentuu. Tulevaisuudessa kaivoksen vaiheittainen sulkeminen otetaan huomioon kaivostoiminnan aikana entistä paremmin ja kaivoksen lopullinen sulkeminen toteutetaan vastuullisesti. 

Laki tulee voimaan 1.6.2023.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.