Valtion vuoden 2025 ta­lous­ar­vio­esi­tys: näin verotus muuttuu

Hallitusohjelman mukaan ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotasokehityksen vuoksi. Osana julkisen talouden lisäsopeutustoimia hallitus päätti kevään kehysriihessä, että vuonna 2025 tarkistus jätetään tekemättä tuloveroasteikon kahteen ylimpään tuloluokkaan. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään näin ollen indeksitarkistus muihin kuin asteikon kahteen ylimpään tuloluokkaan. Indeksitarkistus on suuruudeltaan 3,4 prosenttia.

Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon tulorajoja, lukuun ottamatta kahta ylintä tulorajaa, sekä muuttamalla perusvähennyksen enimmäismäärää ja työtulovähennyksen enimmäismäärää, poistuman tulorajoja sekä toista poistumaprosenttia. Tämän arvioidaan vähentävän ansiotuloveroja noin 711 miljoonalla eurolla. Indeksitarkistuksen alimitoitus kahden ylimmän tuloluokan osalta kasvattaa verotuloja yhteensä noin 54 miljoonalla eurolla suhteessa siihen, että indeksitarkistus tehtäisiin täysimääräisenä kaikkiin tuloluokkiin.

Indeksitarkistuksen lisäksi tuloveroasteikon toiseksi ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennetaan 0,25 prosenttiyksiköllä ja vastaavasti ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia korotetaan 0,25 prosenttiyksiköllä osana kokonaisuutta, jossa ansiotulovähennys korvataan työtulovähennyksellä.

Perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 3 980 eurosta 4 115 euroon. Perusvähennys tulee täysimääräisenä myönnettäväksi päivärahatuloa saavalla 4 115 euron vuosituloilla, palkkatuloa saavalla noin 5 400 euron vuosituloilla ja eläketuloa saavalla noin 13 800 euron vuosituloilla.

Perusvähennyksen vaikutus ulottuisi päivärahatulon saajalla noin 27 000 euron vuosituloille, palkkatulon saajalla noin 30 200 euron vuosituloille ja eläketulon saajalla noin 30 600 euron vuosituloille.

Kuntien verotulojen lisäämiseksi ja kunnallisverotuksen efektiivisyyden parantamiseksi tulosta tehtävä ansiotulovähennys poistetaan, ja se korvataan korottamalla ensisijaisesti valtion tuloverosta tehtävää työtulovähennystä.

Lisäksi työtulovähennystä korotetaan työn verotuksen keventämiseksi noin 100 miljoonalla eurolla painottuen pieni- ja keskituloisiin. Työtulovähennykseen tehdään myös ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksen edellyttämät muutokset. 

Muutosten seurauksena työtulovähennyksen enimmäismäärä nousee 2 140 eurosta 3 225 euroon. Kun palkkatulo on noin 125 200 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnetä. 

Työtulovähennyksessä otetaan käyttöön lapsikorotus. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettaan 50 eurolla jokaisesta verovelvollisen huollettavana olevasta alaikäisestä lapsesta. Yksinhuoltajille korotus myönnetään kaksinkertaisena. Työtulojen perusteella määräytyvän ja verosta tehtävän työtulovähennyksen enimmäismäärä olisi siten korkeampi alaikäisten lasten huoltajilla. Korotuksessa ei olisi lasten lukumäärään perustuvaa enimmäismäärää.

Työtulovähennyksen lapsikorotuksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 90 miljoonalla eurolla.

Osana julkisen talouden lisäsopeutustoimia eläketulon verotusta kiristetään pienentämällä eläketulovähennystä. Vähennyksen pienentäminen toteutetaan korottamalla vähennyksen toista poistumaprosenttia, eli vähennys poistuisi nykyistä nopeammin tulojen kasvaessa. Tämä kiristää eläketulon verotusta noin 22 500–57 500 euroa eläkettä vuodessa saavien kohdalla.

Eläketulovähennyksen pienentämisen arvioidaan kasvattavan verotuloja noin 150 miljoonalla eurolla.

Kotitalousvähennystä pienennetään noin 100 miljoonalla eurolla osana julkisen talouden lisäsopeutustoimia. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2 250 eurosta 1 600 euroon. Vähennysprosenttia alennetaan työkorvausten kohdalla 40 prosentista 35 prosenttiin ja palkkojen kohdalla 15 prosentista 13 prosenttiin. Vähennyksen omavastuu nousee 100 eurosta 150 euroon.

Kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön sekä fysio- tai toimintaterapian perusteella vuosina 2022–2024 myönnettävä määräaikainen korotettu kotitalousvähennys päättyy voimassa olevan lain mukaisesti vuoden 2024 loppuun. Jatkossa näiden töiden perusteella myönnetään kotitalousvähennystä vähennyksen yleisten perusteiden mukaisesti.

Öljylämmityksestä luopuminen säilyy voimassa olevan lain mukaisesti korotetun kotitalousvähennyksen piirissä vuoden 2027 loppuun. Öljylämmityksestä luopuminen on kotitalousvähennyksen yleisen omavastuun piirissä, joten omavastuun korotus koskee myös öljylämmityksestä luopumisen perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä.   

Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentamista 170 eurolla kuukaudessa jatketaan vuoden 2029 loppuun. Tavoitteena on kannustaa valitsemaan työsuhdeautoksi nollapäästöinen auto ja siten lisätä nollapäästöisten autojen osuutta autokannasta. 

Elinkeinoverolaista ja maatilatalouden tuloverolaista kumotaan työnantajan koulutusvähennystä koskevat säännökset, koska työnantajan koulutusvähennyksestä luovutaan. Koulutusvähennyksen käyttö on jäänyt alkuperäistä arviota vähäisemmäksi, eikä sen ole katsottu täyttäneen sille asetettuja tavoitteita.

Työnantaja voi edelleen kustantaa työntekijän koulutusta verovapaasti tuloverolain 69 b §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajan maksamien muuttokustannusten verovapautta laajennetaan siten, että työnantajan maksamat työntekijän ja hänen perheenjäsenensä muutto- ja siihen liittyvät matkustamiskustannukset katsotaan työntekijälle kokonaan verovapaaksi etuudeksi aina, kun muutto tapahtuu työpaikan sijainnin vuoksi. Muutto- ja siihen liittyvinä matkakustannuksina pidetään myös työnantajan työntekijälle ja tämän perheenjäsenelle ottamaa komennusmatkavakuutusta.

Työnantaja voi korvata verovapaasti maksamansa passin, viisumin ja työ- tai oleskeluluvan hankkimisesta tai oleskeluoikeuden rekisteröinnistä aiheutuneet kustannukset sekä henkilötunnuksen ja veronumeron hankkimisesta aiheutuneet kustannukset niin työntekijälle kuin tämän perheenjäsenelle. Myös edellä mainittujen rekisteröintien hoitamiseksi sekä asiakirjojen, lupien ja tunnusten hankkimiseksi ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostetut palvelut voidaan jatkossa kustantaa verovapaasti työntekijälle ja tämän perheenjäsenelle. Veronalaista tuloa ei katsota myöskään syntyvän maahanpääsyn, viisumin tai työ- tai oleskeluluvan edellytyksenä olevista taikka työkohteen olosuhteisiin nähden perustelluista rokotuksista, lääkkeistä ja lääkärintarkastuksista aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta.

Lisäksi työnantajan kustantama kulttuuri-, kieli- ja muu vastaava valmennus on työntekijälle verovapaa etuus rajat ylittävissä työskentelytilanteissa.

Tuloverolakiin lisätään säännökset luottojen, talletusten ja sijoitusten perusteella kertyvien tai muodostuvien asiakasetujen verotuksesta. Asiakasbonus, -hyvitys, -alennus tai muu vastaava asiakkuuteen perustuva rahanarvoinen etu on luonnollisen henkilön ja kuolinpesän veronalaista pääomatuloa, jos etu kertyy tai muodostuu yksityistalouden luottojen, talletusten, sijoitusten, sijoitusvakuutusten, vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden tai kapitalisaatiosopimusten määrän tai arvon perusteella. Etu on kuitenkin verovapaata tuloa siltä osin, kuin etu käytettään tai se kohdistuu edellä mainittuihin samoihin eriin liittyviin palveluihin, palvelumaksuihin tai luoton korkoihin eikä etua makseta rahana tai siihen verrattavalla tavalla. Lisäksi verovapaus edellyttää, että asiakas ei voi vaikuttaa edun käyttökohteeseen.

Luottojen, säästöjen tai sijoitusten perusteella kertyviä etuja ei voisi näin ollen enää käyttää verovapaasti muihin palveluihin tai palvelumaksuihin kuin mistä ne ovat kertyneet. Kyseiset edut olisivat edelleen verovapaita, jos ne käytettäisiin näihin samoihin eriin liittyviin palveluihin, palvelumaksuihin tai luoton korkoihin.

Muutoksen vaikutus verotuloihin riippuu olennaisesti siitä, minkälaisia asiakasetuohjelmia finanssialan yritykset ottavat käyttöön muutoksen voimaantulon jälkeen. Muutos tulee voimaan vuoden 2026 alusta, joten uuden sääntelyn voimaantulossa on yhden vuoden siirtymäaika. 

Hallitusohjelman mukaisesti 10 prosentin alennetun verokannan soveltamisalaan nykyisin kuuluvat hyödykkeet siirrettäisiin eräin poikkeuksin 14 prosentin alennetun verokannan soveltamisalaan. Muutos ei koskisi sanoma- ja aikakauslehtiä eikä yleisradiotoimintaa. 

Lisäksi kuukautissuojat, inkontinenssisuojat ja lasten vaipat siirrettäisiin yleisen verokannan soveltamisalasta alennetun 14 prosentin verokannan soveltamisalaan. 

Verokannan korotus lisäisi staattisen arvion mukaan arvonlisäverotuloja vuositasolla noin 305 miljoonaa euroa. Hygieniatuotteiden siirtyminen alennettuun verokantaan vähentäisi puolestaan arvonlisäverotuloja vuositasolla noin 12 miljoonaa euroa. Lisäksi ansio- ja pääomatuloverotulot pienenisivät vuositasolla arviolta noin 3,5 miljoonaa euroa. Verotuottovaikutus toteutuisi täysimääräisesti vuodesta 2026 lukien. Muutoksesta aiheutuisi valtion ja muiden vastaavien julkisyhteisöjen arvonlisämenojen kasvua noin 70 miljoonaa euroa.

Väkevien alkoholijuomien alkoholiveroa ehdotetaan korotettavaksi ennustetun kuluttajahintaindeksin kehityksen mukaisesti vuosina 2025–2027. Veronkorotukset olisivat 1,3–1,8 prosenttia vuodessa ja yhteensä 4,6 prosenttia. Korotukset kohdistuisivat alkoholipitoisuudeltaan yli 15- mutta enintään 22- tilavuusprosenttisiin välituotteisiin (esimerkiksi väkevöidyt viinit) sekä etyylialkoholijuomaryhmän osalta pääosin yli 10-tilavuusprosenttisiin nimikkeen 2208 juomiin (esimerkiksi vodka ja liköörit).

Veronkorotusten seurauksena etyylialkoholijuomaryhmän juomien hinnat nousisivat arviolta noin prosentin ja välituotteiden hinnat noin puoli prosenttia kunakin veronkorotusvuonna.

Veronkorotukset lisäisivät alkoholiveron tuottoa vuositasolla noin kolme miljoonaa euroa vuosina 2025 ja 2026 ja noin neljä miljoonaa euroa vuonna 2027.

Sähköautojen ja hybridien ajoneuvoveron perusveroon ja käyttövoimaveroon ehdotetaan muutoksia. Täyssähköautojen ajoneuvoveron perusvero nousisi noin 53 euroa ja käyttövoimavero keskimäärin noin 35 euroa vuodessa. Ladattavien hybridiautojen perusvero nousisi keskimäärin noin 37 euroa vuodessa. Ladattavien bensiinikäyttöisten hybridien käyttövoimavero nousisi keskimäärin noin 41 euroa vuodessa. Ladattavien dieselkäyttöisten hybridien käyttövoimavero laskisi keskimäärin noin 140 euroa vuodessa. Pienipäästöisten ei-ladattavien hybridiautojen perusvero nousisi noin 0–11 euroa vuodessa.

Uudet veroperusteet tulisivat voimaan 1.1.2026. Koska ajoneuvovero on päiväkohtainen ja kannetaan etukäteen 12 kuukauden pituiselta ajoneuvokohtaiselta verokaudelta, uusien veroperusteiden mukaista veroa sisältäviä verolippuja lähetettäisiin kuitenkin jo tammikuusta 2025 alkaen.

Ajoneuvoveron muutokset lisäisivät verotuloja vuoden 2026 tasossa noin 34 miljoonalla eurolla.

Lähde ja lisätietoja: valtiovarainministeriön tiedote.