Valtioneuvosto ei todennut porolaitumien olosuhteita perusteeksi tuhokorvauksille
Valtioneuvosto ei yleisistunnossaan 5.10.2023 hyväksynyt talven 2021/2022 porolaitumien olosuhteita tuhokorvauksien perusteeksi. Päätöksen mukaan sääolosuhteiden muutokset eivät johtaneet porovahinkolain ja -asetuksen mukaisiin laajoihin ja ennalta arvaamattomiin tuhoihin, jotka uhkaavat elinkeinon jatkuvuutta.
Valtioneuvosto katsoo, että tuhokorvaukset myönnetään vasta laajoista ja ennalta arvaamattomista tuhoista. Porovahinkolainsäädännön mukaista arviointia tehtäessä ei havaittu tällaisia porotalouteen kohdistuneita vahinkoja, vaikka kovan jään ja lumenmuodostuksen vuoksi olosuhteet ovatkin olleet vaikeat.
Porojen teurasmäärien, tuhoutuneiden porojen määrän ja vasahävikin perusteella ei voida katsoa, että olosuhteiden muuttumisessa olisi kyse korvaukseen oikeuttavasta tuhosta. Tarkemmat tiedot talven 2021/2022 vaikutuksista poronhoidon keskeisiin muuttujiin löytyvät tiedotteen liitteestä.
Lisärahoitus porotalouden kannattavuusongelmiin toteutettu aiemmilla päätöksillä
Ennen valtioneuvoston päätöstä Luonnonvarakeskus ja Lapin ELY-keskus toteuttivat porovahinkolainsäädännön mukaisen tuhon selvittämisen ja vaikutusten arvioinnin. Talven 2021/2022 vaikeat olosuhteet vaikuttivat pääasiassa saamelaisalueella, joten talven olosuhteita koskevia neuvotteluja käytiin saamelaiskäräjien kanssa.
Valtio on viimeisten kahden vuoden aikana lisännyt rahoitusta poronhoidolle sen kannattavuuden parantamiseksi. Eloporotukea korotettiin yli 20 prosenttia viime vuonna, ja tänä vuonna pidettiin korvaustaso samalla tasolla. Näiden korotusten yhteisarvo on noin kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi valtioneuvosto korostaa, että maa- ja metsätalousministeriön porotalouden tulevaisuustyöryhmä on tehnyt yksimielisen aloitteen saamelaisten perinteisen tuotantomuodon vahvistamiseksi. Tätä aloitetta tullaan viemään eteenpäin työryhmässä sovitulla tavalla.
Lähde: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.
Liite: Yhteenveto talven 2021/2022 olosuhteista, porovahinkoasetuksen 3 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan:
- Eloporojen määrä: Pohjois-Sallan, Sallivaaran ja Näkkälän (jolla oli yliluku) paliskunnissa eloporomäärä oli alle 90 % kolmen edellisen vuoden keskiarvosta. Neljällä paliskunnalla eloporomäärä oli yli 100%, ja pääosalla tarkastelualeen paliskunnista eloporomäärä oli 92 – 99% kolmeen edelliseen vuoteen verrattuna.
- Vasatuotto: Valtioneuvoston asetusta koskevan muistion mukaan vasatuoton vähenemisen olisi oltava olennainen korvauksen saamiseksi. Yleensä alle 30 prosentin vähenemää ei korvattaisi. Vasatuotto oli vähentynyt yli 30 prosenttia vain Pohjois-Sallan ja Näkkälän (joilla oli yliluku) paliskunnissa.
- Teurasmäärät: Ylilukupaliskuntia lukuun ottamatta 2021–2022 teuraiden määrä oli kuudessa paliskunnassa pienempi kuin kolmen edellisen vuoden teurasmäärien keskiarvo (vähenemä 1483 teurasta). Tuhovuonna 2019–2020 vastaava alenema oli 12 624 teurasta.
- Ruokintakustannukset: Ruokintakustannukset kasvoivat yli 50 % Sallivaaran paliskunnassa sekä yliluvussa olevissa Näkkälän ja Käsivarren paliskunnissa. Reaaliset ruokintakustannukset eivät kaksinkertaistuneet yhdessäkään paliskunnassa.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Rakennusten vesilaitteistoja koskevilla velvoitteilla ehkäistään legionellabakteerin aiheuttamia sairastumisia