Valtioneuvosto kannattaa EU:n esitystä luonnon tilan parantamiseksi

”Luonnon tilaa parantavien toimien vahvistaminen on välttämätöntä, jotta luontokato saadaan pysäytettyä niin Suomessa kuin Euroopan unionissa laajemmin. Luonnon tilan parantamista koskeva asetus on komissiolta oikeanlainen aloite luontokadon vakavuus huomioiden ja on tärkeää, että sen tavoitteet auttavat turvaamaan kattavasti eri elinympäristöjä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.

Euroopan komissio julkaisi 22.6.2022 ehdotuksen ennallistamisasetukseksi, eli niin kutsutuksi luonnon tilan parantamista koskevaksi asetukseksi. Asetuksen toimeenpano edellyttää luonnonhoitoa esimerkiksi soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, tuntureilla, rannoilla, merellä ja sisävesissä. Luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista.

Erityisesti valuma-alueilla tehtävät toimet, kuten soiden ennallistaminen, kohentavat myös alapuolisen vesistön ja rannikkovesien tilaa. Tämä parantaa paitsi luonnon tilaa myös virkistysmahdollisuuksia. Myös luonnon kyky palautua yleistyvistä sään ääri-ilmiöistä kohentuu, mikä parantaa yhteiskunnan iskunkestävyyttä. Pölyttäjien turvaamiseen tähtäävä tavoite puolestaan on merkittävä ruokaturvan kannalta.

Valtioneuvosto pitää hyvänä olemassa olevan EU:n luonnonsuojelulainsäädännön toimeenpanon tehostamista, ja luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeiden täydentävien tavoitteiden, velvoitteiden ja toimenpiteiden asettamista. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että toimia kohdistetaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti kaikille luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeisille sektoreille. Alustavan arvion mukaan valtioneuvosto katsoo, että ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska luontokadon pysäyttäminen edellyttää koko EU:n kattavia toimia. Valtioneuvosto kuitenkin pitää tarpeellisena tarkastella ehdotuksen sisällön tai yksittäisten säännösehdotusten toissijaisuusperiaatteen mukaisuutta ehdotuksen koko käsittelyn ajan.

Asetuksen ei tule aiheuttaa suhteetonta taakkaa jäsenvaltioiden valtiontaloudelle, ja ehdotuksen valtiontaloudellisia kustannusvaikutuksia on pyrittävä alentamaan erityisesti jäsenmaiden tarkoituksenmukainen liikkumavara turvaamalla.

”Asetukseen pitää jäädä riittävästi kansallista liikkumavaraa, jotta Suomi voi hyödyntää vahvaa luonnon tilaa parantaviin toimiin liittyvää osaamista. Näin voimme toimeenpanna asetusta vaikuttavasti juuri Suomen oloissa”, ministeri Ohisalo sanoo.

Asetuksessa määriteltäisiin yleinen tavoite edistää luonnon monimuotoisuuden ja häiriönsietokyvyn jatkuvaa, pitkäaikaista ja kestävää elpymistä EU:n maa- ja merialueilla. Tavoitteen saavuttamiseksi ehdotuksessa asetetaan useita sitovia luonnon tilan parantamistavoitteita ja -velvoitteita eri elinympäristöille. Näiden toimenpiteiden olisi katettava vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Asetuksessa myös ehdotetaan EU:n yhteisille luonnon monimuotoisuutta koskeville tavoitteille yhdenmukaista seurantaa. Lisäksi ehdotuksessa esitetään, että kukin jäsenmaa laatisi kansallisen ennallistamissuunnitelman.

Parhaillaan jäsenmaat suunnittelevat kansallisesti, miten EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet saavutetaan. Komissio edellyttää, että jäsenmaat antavat tämän vuoden aikana kaksi sitoumusta avaintavoitteisiin liittyen. Sitoumukset liittyvät osin samoihin luontotyyppeihin ja lajeihin kuin luonnon tilan parantamista koskeva asetus, joten työ valmistelee jäsenmaita myös asetuksen toimeenpanoon. Sekä sitoumukset että luonnon tilan parantamista koskeva asetus tähtäävät EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden täyttämiseen.

Seuraavaksi U-kirjelmä käsitellään eduskunnassa. EU-tasolla asetusehdotusta käydään lisäksi läpi neuvoston

Lähde ja lisätietoja: ympäristöministeriön tiedote.